Ammatillisessa oppilaitoksessa uraohjaajan työ on liikkuvaa, luovaa monialaista ohjaustyötä. Työtä tehdään oppilaitoksen kaikissa yksiköissä ja yhtä paljon myös oppilaitoksen seinien ulkopuolella. Ohjaustyössä onnistumisen edellytys on asiakkaan omien toiveiden selvittäminen ja tulevaisuuden tavoitteen selkiyttäminen. Tavoitteen selkiyttämiseen kannattaa käyttää aikaa ja antaa asiakkaan rauhassa rakentaa tulevaisuuden kuvaa. Kun tämä työ on tehty ja uraohjaaja on malttanut kuunnella ja tukea asiakasta, voi ryhtyä järjestämään konkreettisia asioita asioiden edistämiseksi.

Tulevaisuuden rakentamiseen liittyy aina monien käytännön asioiden järjestämistä. Tähän työhön kannattaa ottaa mukaan ne tahot, jotka kyseisiä asioita hoitavat. Käytännön asioiden edistämiseen Ohjaamo on erittäin hyvä paikka. Ohjaamo ja sen työntekijät voivat toimia tukikohtana, jossa ja josta käsin asiakkaan asioita sujuvasti hoidetaan. Ohjaamon vahvuus on se, että siellä on asiantuntijoita työllisyyteen, koulutukseen, toimeentuloon, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyen. Kaikki elämän osa-alueet on huomioitu. Samaan aikaan voi siis monialaisessa ohjauksessa hoitaa niin toimeentuloon kuin vaikkapa asumiseen liittyvät asiat.

Kun halutaan elämään muutosta, liittyy näihin tilanteisiin aina jonkinlainen siirtymä. Organisaatioiden välisellä yhteistyöllä ja ohjauksella varmistetaan, että asiakas pääsee siirtymään esimerkiksi TE-palveluiden tai kuntakokeilun asiakkuudesta Sedun opiskelijaksi tai toisinpäin: jos valmistunut ei heti löydä töitä tai ei pysty kokoaikatyöhön, yhteistyöllä ohjataan valmistuva sujuvasti oppilaitoksesta työllistymistä edistäviin palveluihin. Turvaverkkoja täytyy aktiivisesti punoa tiheämmiksi erityisesti organisaatioiden ja palvelujen välille.

Uraohjaajan työtä tehdään suurelta osin muualla kuin omassa työhuoneessa

Uraohjaajan työ on itsenäistä, mutta sitä ei voi koskaan onnistuneesti tehdä yksin. Ihmisiä täytyy lähteä tapaamaan sinne, missä heillä on jo asiakkuus tai mihin heidän on helpoin tulla uraohjaukseen. Kannattaa siis hyödyntää asiakkaalle tuttuja paikkoja ja tuttuja ihmisiä. Uraohjaajan ammattitaitoon kuuluu se, että ymmärtää toimia moniammatillisesti. Uraohjaaja ei voi tietää kaikesta kaikkea, joten eri asiantuntijoiden mukaan ottaminen ohjaustyöhön on tärkeää. Ammatillinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että vastavuoroisesti autetaan toisiamme asiakastyössä yli organisaatiorajojen.

Omassa työssäni Sedussa opinto-ohjaajat ja kuraattorit ovat erittäin tärkeitä työkavereita. He tuntevat opiskelijansa ja kun huoli herää, he toimivat. Opot ja kuraattorit ovat lisäksi tärkeitä linkkejä opettajiin ja muihin opiskelijan kannalta tärkeisiin henkilöihin. Ohjaamossa työpareinani toimivat mm. sosiaaliohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät ja erityisnuorisotyöntekijät sekä kuntakokeilun omavalmentajat ja TE-palveluiden ohjaamokoordinaattori. Myös Kela on ohjaamotyössä tärkeä yhteistyökumppani. Seinäjoen Moni-info neuvoo ja ohjaa maahanmuuttajia, ja heidän kanssaan yhteistyö lisääntyy koko ajan.

Monialaisen ohjauksen voima ja taika on se, että asiakkaalla on useampi kuin yksi henkilö myönteisenä peilinä: rohkaisemassa ja kertomassa, sinä pärjäät kyllä ja asiat järjestyvät.

Susan Sinimäki
Uraohjaaja
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Ammattiopisto Lappia on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka sijaitsee Länsi-Lapin alueella. Lappian toimipaikat ovat Kemissä, Tervolan Louella, Torniossa, Muoniossa ja Rovaniemellä. Ammattiopistossa opiskelee noin 2600 perustutkinto-opiskelijaa eri aloilla, lisäksi järjestämme ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lyhyempiä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Lappiassa voi opiskella yli neljänkymmenen eri ammatin osaajaksi.

Ammattitaitoon kuuluu oleellisena osana taito osata tehdä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Kukaan ei pärjää työelämässä pelkästään omalla ammattitaidollaan: täytyy tuntea myös muiden alojen ammattien osaamista, että voi tehdä yhteistyötä ja olla toteuttamassa yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Yhteiset projektit

Lappiassa on aina pyritty toteuttamaan ammattialojen rajoja rikkovia projekteja ja opittu suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä tekemällä. Näissä projekteissa eri alojen opiskelijat saavat kokemusta aidosta yhteissuunnittelusta ja yhteistyöstä. Ammattilaisten arvostus toistensa ammatteja kohtaan kasvaa. Esimerkiksi rakennusprojekteissa työskentelevät rakennusalan, sähkö- ja automaatioalan, teknisen suunnittelun ja talotekniikan opiskelijat. Kahvila-puoti Purnukassa toimivat yhdessä puolestaan ravintola-alan ja liiketoiminnan opiskelijat.

Suurin yhteistyöprojekti on ollut lähes vuosittain Pop & Jazz Konservatorio Lappian organisoima ja järjestämä suurproduktiokonsertti. Konservatorio Lappiasta valmistuu muusikoita ja musiikkiteknologeja. Konservatoriossa järjestään erilaisia konsertteja ja tapahtumia miltei viikoittain, mutta suurproduktio on kerran vuodessa. Suurproduktioita on järjestetty vuodesta 2006 alkaen, korona-aika on keskeyttänyt väliaikaisesti tämänkin, mutta tapahtumatuotanto Pop & Jazz Konservatoriossamme alkaa taas elpyä. Viimeiset pari lukuvuotta olemme saaneet nauttia striimatuista opinnäytekonserteista ja muista musiikkitapahtumista Meän Väylän Youtube-kanavalla.

Suurproduktiot ovat olleet jonkun teeman mukaisia ja sen ympärille on rakennettu iso spektaakkeli. Ihan ensimmäinen suurproduktio oli James Bond -elokuvien musiikkiin perustunut tapahtuma. Sen jälkeen on julkaistu useita eri produktioita, esimerkkinä suomalaiseen iskelmämusiikkiin perustunut Finnhits-produktio sekä Ranskalaiset korot, jossa oli 1950-luvun tanssimusiikkia.

Tekijät ja katsojat

Suurproduktioita on ollut vuosien varrella yhteensä 14. Katsojia joka produktiolla on ollut noin 1300. Suomi 100 -produktiolla oli katsojia yli 1600, koska Lappia tarjosi konsertin alueen kaikille 8–9 -luokkalaisille ja järjesti heille hienon kokemuksen kuljetuksineen ja juhlakahveineen. Jos verrataan alueen asukaspohjaan niin pääkaupunkiseudulla vastaavaa kokoluokkaa suhteellisesti ovat Helsingin Musiikkitalon konsertit.

Suurproduktioiden suunnittelu on aloitettu usein edellisen lukuvuoden keväällä Pop & Jazz Konservatorio Lappian opettajien toimesta. Suuri rooli suunnittelussa on ollut musiikkialan opettaja Tuomas Lampelalla. Käsikirjoituksen tekemisen ja suunnittelun jälkeen on aloitettu varsinainen työ suurproduktion toteuttamiseksi. Musiikin valinta, nuotitus, sovittaminen, soittajien ja laulajien valinta heille oikeisiin rooleihin on iso osa projektia, kuten on äänentoistoon liittyvien henkilöidenkin valinnat. Usean produktion on tuottanut valmistumassa oleva opiskelija päättötyönään opettajan ohjauksessa.

Taiteen tekeminen vaatii aina taiteilijoiden lisäksi myös muuta työtä. Sanotaanhan, että yksi artisti työllistää esityksellään vähintäänkin neljä muun alan työntekijää. Lappiassa isojen tapahtumien tekemiseen on osallistunut aina monien alojen opiskelijoita. Yksi suurproduktio työllistää esiintyjien lisäksi noin 200 eri alojen opiskelijaa ja heidän opettajansa.

Lavan edessä ja takana

Näyttävän esityksen luovat paitsi esiintyjät myös kaikki se muu osaaminen, jota tarvitaan, että yleisö saa mieleenpainuvan kokemuksen. Musiikintekijöiden valinnan jälkeen käynnistyy koreografioiden, puvustuksen, kampausten, meikkien, markkinoinnin, visuaalisen ilmeen, striimauksen, äänentoiston, lavastuksen, tehosteiden ja kaikkien osallistujien catering-palveluiden suunnittelu ja lisäksi vielä turvallisuuspalveluiden ja esitysten aikaisen ravintolapalvelun suunnittelu. Kaiken edellä mainitun toteuttavat Ammattiopisto Lappian opiskelijat.

Puvustuksen, kampausten ja meikkien suunnittelu tehdään aina henkilökohtaisesti yhdessä esiintyjän kanssa. Jokaisessa esityksessä ovat mukana stailaamassa kampaaja- ja kosmetologiopiskelijat sekä tekstiili- ja muotialan opiskelijat.

Lavastuksen ja teknisten rakenteiden luomisesta huolehtivat rakennus-, pintakäsittely- ja sähköalan opiskelijat. Suunnitteluassistentit ovat olleet toteuttamassa tarvittaessa näyttämön piirustuksia ja 3D-mallinnusta. Joskus on tarvittu lavarakenteiden tekemiseen myös kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden taitoa metalliosien valmistamisessa ja liittämisessä.

Mediapalvelujen toteuttajaopiskelijat ovat vastanneet valo- ja videokuvaamisesta sekä valaistus- ja kameratyöskentelystä. Kuvallisen ilmaisun toteuttajaopiskelijat tekevät markkinointimateriaalit, kuten julisteet, käsiohjelmat ja esitteet. Merkonomiopiskelijat markkinoivat ja myyvät ennakkoliput ja ovensuuliput.

Erilaisia tehtäviä on löytynyt ja löytyy suurproduktioiden ympärillä vuosien varrella.

Suurproduktio on mittava taidonnäyte oppilaitoksen moniammatillisuudesta ja monialaisesta yhteistyöstä. Opiskelijat, opettajat ja ohjaajat tekevät ison työn yhteisen osaamisen osoittamiseksi kaikkien nähtäville. Työ palkitaan, kun näemme opiskelijat lavalla loistamassa. Me kaikki lappialaiset ja myös paikalliset yhteistyökumppanimme odottavat produktioita innolla. Se tunnelma musiikkitalon katsomossa, lämpiössä, lavalla ja lavan takana – sitä on kaivattu ja odotettu. Toivottavasti taas pian näemme ja koemme jotain ainutlaatuista.

Kaisu Liiten
Ammattiopisto Lappia

Osaamismatkalla-hankkeessa tuetaan eri toimintaympäristöissä toimivia ohjaajia – esim. Ohjaamot, oppilaitokset, TE-toimistot ja kolmannen sektorin toimijat – valmentamaan heidän ohjattaviaan holistisella ohjausotteella kohti kestävää tulevaisuutta ja yksilöllistä osaamisidentiteettiä. Holistiseen ohjausotteeseen sisältyy näkemys ohjattavan koko elämänkentän huomioimisesta osana ohjausta. Ohjauksella tarkoitetaan jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa ohjattavan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi (OPH, 2014, s. 5). Ohjauksen viitekehyksenä on käytetty Van Esbroeck & Watts (1998, s. 23) holistisen ohjauksen mallia, jota on sovellettu siten, että keskiössä on ohjattavan sijaan ohjaaja ja hänen näkökulmansa ohjaukseen (kuvio 1). Tarkastelun kohteena ovat sekä ohjaukseen liittyvät ohjaajan roolit (ks. myös Watts & Van Esbroeck, 2000) että ohjaajan työn keskeiset periaatteet ja monialaisen ohjauksen toimijat.

Kuvio 1. Holistinen ohjaus kestävään tulevaisuuteen.

Holistinen ohjaus ja ohjauksen ulottuvuudet

Holistisen ohjauksen lähtökohtina ovat ohjattavan tarve ohjaukselle, ohjauspalvelujen sijainti lähellä ohjattavaa, palvelujen helppo saatavuus, ongelmien ennalta ehkäiseminen sekä monialainen yhteistyö (Ala-Krekola-Suni, 2012, s. 35). Holistisessa ohjausmallissa korostuu eri ohjauksen osa-alueiden päällekkäisyys, ohjauksen toimijoiden yhteistyö sekä ohjauksellisten kysymysten kokonaisvaltaisuus ohjattavan näkökulmasta (Watts & Van Esbroeck, 1998, s. 22; Vanhalakka-Ruoho, 2014, s. 35). Ohjattava rakentaa henkilökohtaisten tavoitteiden ja prosessien kautta yksilöllistä osaamisidentiteettiä.

Henkilökohtaisen kasvun ohjaus (kuvio 1) tarkoittaa ohjattavan elämäntilanteen tukea ja siihen liittyvien henkilökohtaisten ja sosiaalisten kysymysten selkeyttämistä. Kasvun tukemisen tavoitteena on, että ohjattava löytää omat vahvuutensa, hänen itsetuntemuksensa lisääntyy ja toimijuutensa vahvistuu. Hyvä itsetuntemus auttaa ohjattavaa tekemään itselleen sopivia valintoja opintojaan ja työllistymistä ajatellen. (ks. myös Taimela, 2012, s. 9–12)

Ohjaaja oppimisen ohjaajana (kuvio 1) ymmärretään oppimisen metataitojen kehittymisen tukijaksi. Metataitoja ovat esim. kuva itsestä oppijana, kommunikaatiotaidot, ryhmätyötaidot, elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot, päätöksentekotaidot sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun, joiden avulla tuetaan myös osaamisidentiteetin rakentumista. Ohjaajan tavoitteena on vahvistaa ohjattavan positiivista minäkäsitystä, osallisuutta ja toimijuutta sekä avustaa opiskeluun tai työllistymiseen liittyvässä suunnittelussa ja edistää jatkuvan oppimisen ajatusta. (ks. myös Taimela, 2012, s. 9–12)

Ohjaaja uraohjaajana (kuvio 1) tarkoittaa ohjausta koulutus- ja ammatinvalintaan sekä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on, että ohjattava oppii laatimaan tulvaisuudensuunnitelmia, kehittämään päätöksentekotaitoja ja ennakoimaan tulevaisuuden muuttuvia olosuhteita. Ohjauksen tehtävä on luoda ohjattavalle näkemys niistä mahdollisuuksista ja rajoituksista, jotka ovat vaikuttamassa hänen uraansa ja elämää koskeviin päätöksiin. Tavoitteena on, että ohjattava pyrkii hankkimaan tietoja opiskelusta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan osaksi monikulttuurista ja globaalia kansalaisuutta. (ks. myös Taimela, 2012, s. 9–12)

Ohjaajan työn keskeiset periaatteet

Ohjauksen toteuttamiseen vaikuttavat ohjaajan arvot, ammattietiikka ja asenteet. Arvoilla voidaan tarkoittaa kaikkea haluttua, tavoiteltua, tarvittua ja arvostettua (Norrena, 2017, s. 15). Arvot ovat sidoksissa yksilöön ja ne ohjaavat hänen tunteitaan, tarkoituksiaan, päämääriään ja valintojaan. Arvot näkyvät suunnitelmissa, päätöksissä sekä teoissa ja ohjaavat yksilön toimintaa. Ne nousevat esiin eri yhteisöissä yksilöiden välisessä kanssakäymisessä toiminnan hyväksyttyinä päämäärinä ja tapoina (Pihlainen, 2000, s. 20). Osa arvoista on yhteisiä kaikille ja osa kulttuuri- ja persoonasidonnaisia (Norrena, 2017, s. 15). Ammattietiikan näkökulmasta keskiöön nousevat eettiset periaatteet kuten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, hyvän tekeminen, oikeudenmukaisuus, erilaisten mielipiteiden hyväksyminen, muiden näkemysten kunnioittaminen, kestävä tulevaisuus ja vastuun kantaminen omista näkemyksistään (ks. myös Pihlainen, 2000, s. 25–28). Asennoituminen ohjattavaan tulee olla positiivinen ja ohjattavan tulee olla ohjaustilanteessa aktiivinen, osallistuva ja tasavertainen ohjauskumppani (Vänskä, 2012, s. 71).

Kestävän tulevaisuuden ulottuvuuksien huomioiminen ohjauksessa (kuvio 2) on kaikkien ohjaustyössä toimivien yhteinen tehtävä. Kestävän tulevaisuuden ulottuvuuksien keskiössä on tässä tapauksessa ohjaaja, joka hahmottaa ohjauksen prosessia yksilöllisen, yhteisöllisen, yhteiskunnallisen ja globaalin ulottuvuuden kautta. Ohjaajan tulee tunnistaa, toteuttaa ja kehittää ohjausta monialaisesti globaalien, yhteiskunnallisten ja toimintaympäristön yhteisöllisten tavoitteiden mukaisesti huomioiden arvot, asenteet ja ammattietiikka. (Raudasoja, Heino & Rinne, 2021) Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030 sisällöt (vrt. Valtioneuvosto, 2020).

Kuvio 2. Kestävän tulevaisuuden ulottuvuudet ohjauksen näkökulmasta (Raudasoja, Heino & Rinne, 2021). 

Monialainen ohjaus nähdään palvelujärjestelyjen verkostona organisaatioiden sisällä ja niiden välisessä yhteistyössä. Monialainen toiminta kokoaa yhteen eri alojen ammattilaisista koostuvan ryhmän tai verkoston ja ylittää sektorirajat. Yhteistyö edellyttää aikaa yhteiselle keskustelulle, yhteisten käsitteistön ja tavoitteen muodostamista sekä asiantuntijuuden rajojen tunnistamista että niiden ylittämistä. Keskeisenä tavoitteena on, että monialainen asiantuntijaverkosto toimii yhteisen tavoitteen mukaisesti ja yhteisen ohjattavan parhaaksi. (Helander, Pukkila & Lilja, 2020, s. 5)

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat osa ohjaajan työtä. Ketään ei saa syrjiä alkuperän, kansalaisuuden, kielen, iän, perhesuhteiden, vakaumuksen, uskonnon, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014) Käytännössä tämä tarkoittaa positiivista erityiskohtelua, jonka huomioiminen on osa inklusiivista ohjausta.

Työelämän ja yhteiskunnan toimintamallit muuttuvat kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Työn merkitys ja sisältö muuttuvat, toimeentulo perustuu monenlaisiin erilaisiin ansaintamaleihin ja siirtymät töiden välillä voivat olla katkonaisia. Työ ja vapaa-aika, ammatillinen ja henkilökohtainen elämismaailma sulautuu ja kietoutuu yhä enenevässä määrin yhteen. Tällöin voidaan puhua siksak-elämästä ja siihen liittyvästä ohjauksesta (ks. Raudasoja ja Heino, 2019, s. 6–8). Kestävän työelämän kannalta muutosten systeemisyys korostuu, kestävyyden eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa niin inhimillisen, ekologisen kuin sosiaalisen kestävyyden osalta. (Kasvio & Räikkönen, 2010, s. 6) 

Ohjaaja osaamisidentiteetin rakentumisen tukijana

Osaamisidentiteetin rakentuminen ja tulevaisuuden osaajaksi sekä muutoksentekijäksi kasvaminen lähtevät ohjattavan tulevaisuusajattelun tukemisesta. Murrokset kohti kestävää tulevaisuutta nousevat ohjattavan uusista tiedoista, taidoista ja niihin liittyvästä toiminnasta, jotka tukevat ohjattavan aktiivista toimijuutta ja osaamisidentiteetin kehittymistä. Tulevaisuuden osaajaksi ja muutoksentekijäksi kehittymiselle on mahdollista luoda hyvä pohja, kun osaamisidentiteetin kehittyminen linkitetään konkreettisiin asioihin. On tärkeää huomioida, että osaamisidentiteetin kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa. (vrt. Raudasoja, Heino ja Rinne, 2021)

Kuvio 3. Tulevaisuuden osaajaksi ja muutoksentekijäksi kasvaminen.

Matkalla kohti tulevaisuuden osaajaksi ja muutoksentekijäksi kasvamista ohjattavan aktiivisella toimijuudella on suuri merkitys. Toimijuus liittyy kaikkiin elämismaailman siirtymiin ja näin ollen toimijuus muovautuu ja uusiutuu myös kestävyysmurroksessa. Osaamisidentiteetti on dynaaminen, moniulotteinen ja -kerroksinen prosessi, joka päivittyy ohjattavan jatkuvan oppimisen polulla. Yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan monimuotoisessa ja -tasoisessa vuorovaikutuksessa on tuettava sitä, että ohjattavan osaamisidentiteetti päivittyy vastaamaan tulevaisuuden kestävän osaamisen tarpeita. (Raudasoja, Heino ja Rinne, 2021)

Tulevaisuuden kestävä osaaminen edellyttää jatkuvaa oppimista niin ohjaajilta kuin ohjattaviltakin. Ohjauksen tulisi toteutua entistä vahvemmin eri toimijoiden monialaisena yhteistyönä. Tällöin eri ohjaustoimijoiden on tunnistettava oma roolinsa ja vaikutuksensa ohjattavien osaamisidentiteetin rakentumiseen ja opittava tunnistamaan, toteuttamaan ja kehittämään monialaista ohjausta. On merkityksellistä tukea ohjattavan tulevaisuusajattelua, ohjata ja kulkea rinnalla kestävyysmurroksessa matkalla kohti kestävää tulevaisuutta. (Raudasoja, Heino ja Rinne, 2021)

Anu Raudasoja, Sanna Heino & Soili Rinne
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

– –

Lähteet:

Ala-Krekola-Suni, A. (2012). Yhdenvertaisuutta, omanarvontuntoa ja yhdessä tukemista. Erityisen tuen moniammatillinen ohjausmalli lukivaikeuden kysymyksiin Mynämäen lukiossa. Yksin puurtamisesta kohti vertaistukea ja moniasiantuntijuutta. (Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä). Jyväskylän yliopisto.

Helander, J. – Pukkila, P. & Lilja, T. (2020). Tunnista, toteuta, kehitä: Ohjaamojen arjen tutkimuksesta valtakunnallisiin monialaisen uraohjauksen suosituksiin. Teoksessa Helander, J., Pukkila, P., Lilja, T., Koskela, S., Leppänen, A. & Mäkinen, S. (2020). Valtakunnalliset suositukset Ohjaamojen monialaisen uraohjauksen laadunvarmistukseen. HAMK-julkaisut.

Kasvio, A. & Räikkönen, T. (2010). Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos.

Norrena, J. (2017). Arvojen varjot. Bazar-kustannus.

OPH (2014). Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Pihlainen, A. (2000). Hyvä, ihanteellisuus ja epäitsekkyys arvo- ja arvostuskäsityksinä terveydenhuollon koulutuksessa ja työelämässä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Raudasoja, A. & Heino, S. (2019). Siksak-elämän uraohjausta. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Raudasoja, A. – Heino, S. & Rinne, S. (2021). Ohjauksella rakennetaan kestävää tulevaisuutta. HAMK Unlimited Journal 22.3.2021.

Taimela, M. (2012). Ohjaus Vehkalahden koulussa. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen koulutus ja tutkimus, 2012. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä.

Valtioneuvosto (2020). Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta: Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7.

Vanhalakka-Ruoho, M. (2014). Aikuisten opiskelu, työ ja elämässä suunnanotto ohjauksen ja neuvonnan mahdollisuutena. Teoksessa Kallio, E. & Heikkinen, A. (toim.) Aikuisen kasvu ja aktivointi.

Vänskä, K. (2012). Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät?: Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132/2012, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Watts, A.G. & Van Esbroeck, R. (1998). New Skills for New Futures: Higher Education Guidance and Counselling Services in the European Union. VUB Press.

Watts, A.G. & Van Esbroeck, R. (2000). New skills for new futures: a comparative review of higher education guidance and counselling services in the European Union. International Journal for the Advancement of Counselling 22 (p. 173–187). Kluwer Academic Publishers.

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

 

Koulutuskeskus Brahessa koulun sisäinen, päivittäinen ohjaus kootaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Opiskelijapalveluissa on opiskeluhuollon henkilökunta (terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit), sekä kasvatusohjaajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat. Opiskelijapalveluissa on monenlaista erityisosaamista, mm. S2-opetus ja Valma, ja työn suunnittelussa, organisoinnissa ja toteuttamisessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä matalalla kynnyksellä.

Monialaisen yhteistyön yhtenä välineenä toimivat opiskeluvuoden teemakuukaudet, joiden toteutukseen osallistuvat henkilökunnan lisäksi tutor-opiskelijat sekä koulun yhteistyötahot. Teemakuukausiin sisältyy hyvinvointia edistäviä toimintatapoja. Teemat huomioidaan opetuksessa, ohjauksessa sekä erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Teemakuukausien avulla kokeillaan ja etsitään uusia toimintatapoja sekä pyritään opintojen sujuvaan etenemiseen sekä opintoihin sitoutumiseen.

Kuva: Teemakuukaudet Koulutuskeskus Brahessa.

Yhteisöllinen yhteistyö on monipuolista. Opiskelijapalvelut toteuttavat tiivistä yhteistyötä Raahen kaupungin ja ympäristökuntien toimijoiden kanssa (esim. koulutoimi; opomiitit alueen opojen kanssa, nuoristoimi; mm. erityisnuorisotyö, Satelliitti, Ohjaamo, etsivät nuoristotyöntekijät, sosiaali- ja terveystoimi; mm. perheneuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut) yksityisten palvelujentuottajien (esim. perhekodit), työvoimapalveluiden, seurakunnan, poliisin sekä kolmannen sektorin (esim. Raahen Psyyke, SyLi, Riku) kanssa. Ohjaamotoiminta on madaltanut ja helpottanut yhteydenottoja sekä muuttanut yhteistyötä joustavammaksi. Ohjaamon, Satelliitin ja etsivän nuoristyön kanssa tarkastellaan yhdessä nuoren kanssa hänen mahdollisia tulevia opintopolkujaan. Saattaen siirto on ollut toimivaa ja yhteistyöllä on pitkät ja vahvat perinteet. Matala kynnys ottaa yhteyttä on yksi toiminnan vahvuus; etsivä nuorisotyöntekijä tulee nuoren kanssa tutustumaan koulutukseen tai koulusta eroava nuori voi mennä vaikkapa kasvatusohjaajan kanssa etsivän nuoristyöntekijän puheille.

Opiskelijapalveluiden tekemä yhteistyö esim. asumisneuvojan, velkaneuvojan tai Kelan kanssa opiskelijan toimeentuloon liittyen on toisinaan ensiarvoisen tärkeää opiskelujen aloittamiseksi tai mahdollistamiseksi.  Jos opiskelija vuokraa asunnon Raahesta, hän tapaa vähintään kerran asumisneuvojan. Asumisneuvoja pitää myös joka syksy infot 1. vuoden opiskelijoille itsenäiseen asumiseen liittyvistä asioista. Kun asumiseen ja toimeentuloon liittyvät seikat ovat kunnossa, tukevat ne opiskelun sujumista.

Nivelvaiheen ohjauksessa ammatilliseen koulutukseen tutustumiset ovat tärkeässä roolissa. Vierailijoita käy säännöllisesti mm. yläkouluilta ja suomen kielen opinnoissa olevien ryhmistä. Yksittäisiä tutustujia ohjautuu myös Ohjaamon ja Satelliitin kautta, osa ottaa yhteyttä myös itse oppilaitokselle. Jatkuva haku on tuonut mukanaan opintojen joustavan aloittamisen, ja tämä näkyy myös vierailijoiden määrässä. Perinteinen ”avoimet ovet kerran vuodessa” -malli ei yksinään palvele tämän päivän opintoihin ohjautumista. Opintoihin hakeutujilla on myös hyvin erilaiset taustat mm. aiemmin hankitun osaamisen osalta, ja tämän vuoksi on tärkeää, että tutustumaan voi tulla missä vaiheessa lukuvuotta tahansa.

Mervi Savela
Koulutuskeskus Brahe
Raahen koulutuskuntayhtymä

Inkluusio voidaan ymmärtää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmista tarkasteltuna ihmisarvon kunnioittamiseksi ja yhteiskunnalliseksi oikeudenmukaisuudeksi. Yhdenvertaisuuden tavoitteena on, että jokainen voi elää turvallisesti sekä oikeuksiltaan tasavertaisena yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Inklusiivisuus kehittyy edelleen jatkuvana prosessina ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kanssa vuorovaikutuksessa siten, että osallisuuden esteitä tunnistetaan ja puretaan (vrt. Ketovuori ja Pihlaja, 2016, ss. 234-235). Inkluusion keskeisin merkitys on yhteisön ja yhteiskunnan ajattelutavan muutoksessa (vrt. Ketovuori ja Pihlaja, 2016, s. 240).

Ohjauksessa inkluusio tarkoittaa, että kukin ohjattava kohdataan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti riippumatta hänen sukupuolestaan, iästään, kielestään, kulttuuristaan, uskonnostaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (vrt. Takala ja muut, 2020, s.16). Ohjaajat ovat merkittävässä roolissa oikeudenmukaisten mahdollisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän ohjauksen järjestäminen edellyttää kriittistä pohdintaa siitä, millaisia näkymättömiä arvoja, asenteita, käytänteitä ja rakenteita ohjauksen toteuttamiseen sisältyy (vrt. Ketovuori ja Pihlaja, 2016, s. 236; Raappana & Sariola, 2021, s. 84) Ohjauksen kehittämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa ohjattavien erilaisuutta arvostavan, tuen tarpeet tunnistavan ja niihin positiivisella tavalla reagoivien ratkaisukeskeisen ohjauksen kehittämistä (vrt. Raappana & Sariola, 2021, s.84).

Inklusiivisessa ohjauksessa on kyse prosessista, jossa etsitään ratkaisuja opiskelijakeskeisesti holistisesta näkökulmasta koko elämänkenttä huomioiden. Ohjauksen tavoitteena on ohjattavan toimijuuden sekä osallisuuden vahvistaminen siten, että ne laajentavat ohjattavan mahdollisuuksia elämänkentän eri osa-alueilla. Ohjaajalta edellytetään kykyä tunnistaa ohjattavan (kulttuurisiin) arvoihin ja identiteettiin liittyvä pohdintoja sekä niiden merkityksiä hänen tulevaisuuttaan koskevissa suunnitelmissa ja valinnoissa. Ohjattaville esitellään monipuolisesti erilaisia opiskelumahdollisuuksia sekä työpaikkoja, myös epätyypillisiltä aloilta. Ohjattavia kannustetaan tekemään valintojaan sukupuolisensitiivisesti omien kiinnostustensa mukaisesti. Ohjaajan tehtävä on kuunnella ja tukea ohjattavaa hänen erilaisissa elämäntilanteissaan ja auttaa häntä ymmärtämään omaa elämäntilannettaan paremmin (Raappana & Sariola, 2021, s.86).

Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi edellyttää ohjaajilta positiivisen erityiskohtelun toteuttamista, joka tarkoittaa ohjattavan asemaa ja olosuhteita esim. osallistumismahdollisuuksia parantavia oikeasuhteisia erityistoimenpiteitä (Sisäasianministeriö, 2010, s.10). Positiivisen erityiskohtelun suunnittelu ja toteuttaminen voi vaatia monialaista yhteistyötä, joka nähdään tärkeänä voimavarana työn toteuttamisessa (vrt. Raappana & Sariola, 2021, s.82). Inklusiivisessa ohjauksessa on tärkeää miettiä, mikä on ohjattavan kannalta parasta ohjausta tässä ja nyt.

Ohjaus on tukea, neuvontaa, tiedotusta erilaisissa opintoihin ja elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset haastavat pohtimaan ohjauksessa uuden oppimista, jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja alavalintoja. Ohjaus tähtää aina yhteisen merkityksen löytymiseen, tavoitteen määrittämiseen ja siinä edistymiseen. (Seppä, 2021, ss. 146-158) Inklusiivisen ohjauksen avulla tuetaan myös ohjattavan positiivista toimijuutta ja osaamisidentiteetin rakentumista. Ohjattavan osaamisidentiteetin rakentumisessa voidaan nähdä kolme tasoa, joita ovat yksilöllinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen taso, joita ohjattava pohtii osana ohjausta (vrt. Raudasoja ja muut, 2019).

Kuvio 1. Osaamisidentiteetin rakentamisen tasot inklusiivisessa ohjauksessa (mukaellen Raudasoja ja muut, 2019)

Anu Raudasoja
Koulutuspäällikkö
HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähteet:

Ketovuori, H. & Pihlaja, P. (2016). Inklusiivinen koulutuspolitiikka erityispedagogisin silmin. Teoksessa Silvennoinen, H. & Kalalahti, M. & Varjo, J. (toim.). Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Kasvatussosiologian vuosikirja, ss. 159-182.

Raappana, E. & Sariola, E. (2021). ”Ohjaaja on kuin luotsi, joka tukee ja ohjaa läpi karikkojen”: eettiset perusperiaatteet opinto-ohjaajien näkökulmasta. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202102151635

Raudasoja, A., Heino, S. & Rinne, S. (2019). Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690407

Seppä, P. (2021). Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ryhmäohjaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Hyväri, S. & Sahonen, P. (toim.) Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-378-0

Sisäasiainministeriö (2010). Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Yhdenvertaisuussuunnittelun+opas+suomi