• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön

Osaamismatkalla

Osaamismatkalla-hankkeen verkkosivut

  • Osaamismatkalla
  • Osata
  • Sampo-ohjaussivusto
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
  • English
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Youtube
  • Show Search
Hide Search

OSATA-hanke päättyi 2019 – matka jatkuu Osaamismatkalla!

18.3.2021

Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA) -hankkeessa (2016–2019) tuotettiin ammatillisille oppilaitoksille ohjauksen toimintamalli, jolla osaamisidentiteetin kehittymistä tuetaan opintojen alkuvaiheesta lähtien, jatkokoulutusvalintaan ja työelämään siirtymiseen saakka. Opiskelijoille toteutettiin aktiivisuutta tukevia työpajoja itseohjautuvaan opinto- ja urapolkujen luomiseen sekä osaamisidentiteetin rakentamiseen. Hankkeen tuloksena syntyi osaamisidentiteetin käsite, sitä tukevat ohjauksen työvälineet ja opinto- ja urasuunnitteluvalmiuksia tukeva osaamismatkalla-konsepti.

Osata-hankkeessa tuotetut materiaalit toimivat pohjana syksyllä 2020 alkaneelle Osaamismatkalla-hankkeelle, jossa osaamisidentiteettiajattelu tuodaan osaksi moniammatillista alueellista uraohjausta ja sitä tukevaa verkkovalmennusta. Tekijäjoukko hankkeessa pysyy samana kuin Osatassa ja hyödynnämme mahdollisimman paljon jo tehtyä työtä ja luotuja verkostoja.

Osaamismatkalla hankkeen viestintä tapahtuu Osatan kanavien ja verkostojen kautta, mutta kaikki Osatassa tuotettu pysyy ohjaajien saatavilla, samoissa nettisosoitteissa. Lisäksi nettisivuille päivitetään Osaamismatkalla-hankkeen kuulumisia, tuloksia ja välineitä.

Tervetuloa Osaamismatkalle!

  • Lisätietoa hankkeesta
  • Osaamismatkalla-hankkeen ja Osata-hankkeen materiaalit
  • Seuraa Osaamismatkaa somessa: Twitter, Facebook ja Instagram

Osaamismatka-tekijäjoukon puolesta,
Johanna Ollila & Sari Miettinen

 

Koulutuspäätöksillä on pitkät jäljet

27.3.2019

Kirjoitus on alunperin julkaistu Sitran blogissa.

Mitä tulevaisuusnäkökulmasta pitäisi pohtia, kun tehdään linjauksia elinikäisen oppimisen rahoittamisesta? Onko koulutuksen tehtävänä muokata yksilöstä monelle mutkalle taipuva sopeutuja, joka hyväksyy jatkuvassa epävarmuudessa elämisen ja riittämättömyyden tunteen, vai tuottaako koulutus kaikissa elämänvaiheissa sellaista pääomaa, joka vahvistaa osaamisidentiteettiä ja suuntautumista tulevaisuuteen?

Tulevaisuus rakentuu useiden erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa ja nykyhetken päätöksillä vaikutamme siihen sekä tietoisesti että tiedostamatta. Koulutuksen ja oppimisen pohdinta on pitkällä aikajänteellä merkityksellistä, koska koulutuksen vaikutukset ovat pitkäkestoisia niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Pitkä aikajänne tarkoittaa sitä, että isojakin muutoksia voi tapahtua ja niitä olisi järkevää ennakoida.

Tulevaisuutta koskeva päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti erilaisten kehityssuuntien arvioimiseen ja toivottavien asioiden edistämiseen. Tulevan kehityksen ennakoinnissa voi ensin miettiä, mitkä ovat koulutuksessa ja oppimisessa suhteellisen pysyviä asioita. Vakioimmeko esimerkiksi seuraavia uskomuksia: koulutukseen panostaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnan hyvinvointi riippuu ihmisen työn verottamisesta, ihmisen halu oppia ja kehittyä on pysyvää tai että inhimilliselle osaamiselle on käyttöä, vaikka keinoäly ja muut teknologiat kehittyvätkin.

Kun perususkomukset on vakioitu, seuraavana tehtävänä on arvioida niitä muutossuuntia, joita tällä hetkellä on näkyvissä ja pyrkiä löytämään kehitystä muokkaavia nousevia voimia. Koulutuksen muutosvoimia ovat esimerkiksi yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhteen kietoutuminen, työelämän ja työurien moninaistuminen ja sirpaloituminen, arvioinnin ja mittaamisen merkityksen kasvu, digitalisaatio sekä sosiaalisten ja alueellisten erojen kasvu. Rahoitusmallien kehitykseen vaikuttaa myös itse rahan tulevaisuus. Kasvaako vaihdantatalous myös koulutuspalveluissa? Entä miten työnantajat näkevät erilaiset mahdollisuudet luoda arvoa perinteisen rahatalouden ulkopuolella?

Muutosten mahdollisuuksien näkemisessä voi auttaa myös katsominen historiaan: millaista oli suhtautuminen elinikäiseen oppimiseen vaikka 50 vuotta sitten? Oliko niin, että kun koulutus oli kerran hankittu, niin sillä ja kokemuksella pärjättiin? Koulutuksen painotukset ja rahoitusmuodot ovat ainakin muuttuneet. Muutoksia nykyhetkeen verrattuna on myös suhteessa osaamisen kehittämiseen.

Ammatti-identiteetistä osaamisidentiteettiin?

Vallitsevan käsityksen mukaan toimintaympäristömme muuttuu niin nopeasti ja monella tavalla, että oppimisen, osaamisen ja koulutuksen on muututtava samaa tahtia tai jos mahdollista vielä nopeammin ja joustavammin. Joustavuusajattelun vaarana on, että kaikki vastuu jää yksilölle ja osaamisvaatimusten muutokset ulkoistetaan yksittäisten ihmisten riskiksi: yhdessä työpaikassa opittu erityisosaaminen on pystyttävä tunnistamaan, myymään ja räätälöimään seuraavan työnantajan tarpeisiin. Työnantajien tehtävä ei ole työllistäminen, vaan oman toiminnan optimointi. Millä koulutuksilla, osaamisilla ja edellytyksillä yksilö löytää osaamisilleen käyttökohteita muuttuvilla työmarkkinoilla?

Nykyuskomusten mukaan vain yhteen koulutukseen tai osaamiseen perustuvat pitkät työurat ovat entistä harvinaisempia. Kun työpaikan ja -alan vaihtaminen yleistyy ja työtehtävien sisällöt muuttuvat, tiettyyn tutkinto- tai ammattinimikkeeseen ei voi takertua.

Tulevaisuuden käyttövoimaa on osaaminen, eivät todistukset tai tutkintonimikkeet. Kun ammattien maailmasta siirrytään osaamisten maailmaan, tarvitaan kykyä omien osaamisten, valmiuksien ja osaamistarpeiden hahmottamiseen, siis oman osaamisidentiteetin tunnistamista ja kehittämistä. Osaamisidentiteetti on ammatti-identiteettiä laajempi käsitys osaamisista, ja se on potentiaalisesti uuden oppimiseen ja kasvuun kannustava tekijä muuttuvien työtehtävien ja osaamisvaatimusten värittämällä työuralla (ks. Vieno, Helander ja Saari).

Miltä maailma näyttää 50 vuoden kuluttua? Osa tähän mennessä tehdystä työstä on osoittautunut haitalliseksi: koko planeetan ilmaston muuttaminen on lähes koko ihmiskunnan 200-vuotisen, parempaa kohti pyrkimisen tulos.

Millainen työ, koulutus ja osaaminen on arvokasta tulevaisuudessa? Onko yksilön tarkoitus juosta etujoukoissa kuilun reunalle vai elää kokonaisvaltaista, merkityksellistä elämää omien ja yhteisten arvojen mukaisesti? Nykyiset uskomuksemme ja näkemyksemme toivottavista ja ei-toivottavista tulevaisuuksista vaikuttavat tehtäviin yhteiskunnallisiin päätöksiin ja siten muokkaavat tulevaa – parhaassa tapauksessa toivomaamme suuntaan.

Lisätietoja

  • Vieno, Helander ja Saari: Osaamisperusteisuudesta osaamisidentiteettiin
  • OSATA-hanke: www.osata.fi
  • Ahvenainen, Hietanen, Huhtanen: Tulevaisuus paketissa
  • Ahvenainen, Mantere: Osaaminen tuotantotyössä 2020

KIRJOITTAJAT
Leena Jokinen
Koulutuspäällikkö , Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Johanna Ollila
Projektipäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Sari Miettinen
Projektiasiantuntija,Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Marko Ahvenainen
Tutkimuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

 

Osaamismatkalta oman osaamisen markkinointiin

5.11.2018

Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on haastavaa ja usein myös hankalaa. Varsinkin peruskoulusta tulleelle nuorelle, joka on aloittamassa ammatillisia opintoja voi olla haastavaa hahmottaa omia taitoja, kykyjä ja persoonallisuuden piirteitään. Miten nuori osaisi parhaiten sanoittaa mitä on tehnyt harrastuksissa, vapaa-aikana, kesätöissä tai tet-jaksolla? Miten sanoittaa toiselle ihmiselle se, millainen ihminen hän on tai millaisessa työkulttuurissa hän haluaisi työskennellä? Miten nuori osaisi kuvata tulevaisuutensa niin hyvin, että kaikki ymmärtäisivät, kun ei vielä itsekään tiedä mihin on matkalla?

Osaaminen on tärkeää pääomaa. Jokaisella meistä on oma ainutlaatuinen osaamisprofiilimme. Osaaminen voi koostua tiedosta, taidosta, kokemuksesta ja verkostoista. Tietoa karttuu opinnoissa, taitoa käytännön tekemisessä, harjoittelemalla ja opettelemalla. Kokemusta kartuttaa työkokemuksen lisäksi myös elämänkokemus ja harrastustoiminta. Verkostot taas tuottavat osaamiseen lisää ajankohtaista tietoa, asioiden seuraamista sekä uusien näkemysten omaksumista. Mutta miten sanoittaa tämä kaikki osaaminen ja vielä tuoda se esille tulevalle työnantajalle?

Oman osaamisen sanoittamiseksi Osata-projekti on kehittänyt prosessin nimeltä Osaamismatka, jonka aikana opiskelijat kehittävät oman persoonansa näköisen ja itselle sopivan tavan tehdä näkyväksi omaa osaamistaan. Puhutaan osaamissalkusta, jota voidaan kuljettaa mukana ja näyttää tulevalle työnantajalle. Osaamissalkkua voidaan päivittää koko ajan ja tarpeen mukaan. Se on koulutuksen ja työelämän mittainen salkku. Osaamismatkan aikana opiskelijat pohtivat lähtökohtiaan, omaa osaamistaan ja muuta ammatillista kasvuaan sekä osaamismatkan aikana tapahtuvaa osaamisen kehittymistä niin opinnoissa, työpaikalla tapahtuvana oppimisena kuin vapaa-ajalla ja muussa elämässä. He tuottavat osaamissalkkuun materiaalia omalla tavallaan esimerkiksi kirjoittaen, kuvittaen, piirtäen tai videoilla.

Se, miten sanoittaa oma osaaminen on yhtä tärkeää kuin itse osaamisen tunnistaminen.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun aikuiskoulutuksessa työnhakuvalmennusta on toteutettu muun muassa TE-toimiston ostopalveluna jo monen vuosikymmenen ajan. Työnhaun asiakirjojen laatiminen ja oman osaamisen markkinointi on kuulunut oleellisesti eri koulutuksiin. Reformin myötä työnhakuun tulee kiinnittää huomiota entistä enemmän kaikissa koulutuksissa. Tämä haastaa myös Sedua pohtimaan, miten opettaa ja ohjata nuoret markkinoinaan omaa osaamistaan.

” Nykypäivän työmarkkinoilla yleistyvät erilaiset rohkeat tavat tuoda esille oma osaaminen. Rohkein muoto niin nykypäivänä kuin tulevaisuudessakin on video-CV. Videot ovat nuorille tyypillinen itseilmaisun väline ja miksei jatkossa myös työnhaussakin. Jo lyhyelläkin videolla työnhakija voi tehokkaasti kertoa omista tavoitteistaan, persoonastaan, vahvuuksistaan ja osaamisestaan”, sanoo Sedun Uraohjaaja Aki-Pekka Koivusalo. Nykyaikana videon tekeminen on käytännössä mahdollista lähes jokaiselle. Tämä vaatii kuitenkin nuorelta rohkeaa asennetta olla oman osaamisensa puolesta puhujana.

Toinen rohkea tapa nostaa esille omaa osaamista on itsensä brändääminen, jossa työnhakija pyrkii rakentamaan omasta osaamisestaan brändiä, tunnettua tuotetta. Brändäys on onnistuessaan mahtava ja työnantajaa kiinnostava juttu, mutta vaatii tekijältään omistautumistaan.

Oma osaaminen voidaan tuoda esille myös tekemällä nettiprofiili. TE-hallinnossa on jo työttömälle työnhakijalle CV-netti, joka on julkinen kanava. Monelle työnhakijalle jo tämänkin tekeminen on vaikeaa. Osaamismatka auttaa ja antaa eväitä myös nettiprofiilin tekemiseen.

Oman osaamisen esille tuomisen kevein muoto on sähköinen kirjoitettu CV, perinteinen A4-konsepti. Se on tekijälleen edullinen, mutta omalla tavallaan myös haastava. Siinä oma osaaminen joudutaan tiivistämään hyvin suppeaksi.

On käytetty menetelmä mikä tahansa, sen sanoma työnantajalle tulee olla: Täällä on osaaja ja olen käytettävissä! Osaamismatkalla haetaan vastauksia siihen, mikä on kullekin opiskelijalle sopiva tapa sanoittaa ja markkinoida omaa osaamistaan.

 

Kati Yli-Lahti

Kirjoittaja on Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun pedagoginen kehittämissuunnittelija

 

 

 

OSATA – Oppimispolkuja tulevaisuuteen -hanke on käynnissä

20.6.2018

Tammikuussa 2018 astui voimaan suurin koulutuslainsäädännön muutos vuosikymmeneen – ammatillisen koulutuksen reformi. Uudistuksen myötä opiskelun lähtökohtana on osaamisperusteisuus.  Mutta mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa ammattikoulutuksessa, ja miten omaa osaamistaan voi tunnistaa? Tähän Osata-hanke pyrkii vastaamaan.

Työelämän muuttuessa eri ammateissa tarvittava osaaminen muuttuu; osa ammateista katoaa, mutta myös uusia syntyy tilalle.  Osata-hankkeessa kehitetään ammatillisen koulutuksen ohjausta vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Tällä hetkellä hankkeessa kehitettyjä menetelmiä testataan opiskelijoiden kanssa Brahen, Lappian ja Sedun oppilaitoksissa. Neljä tapaamiskertaa muodostaa kokonaisuuden, jossa opiskelijat työstävät suhdettaan opiskelemaansa alaan ja sen kytkeytymistä omiin tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa aktiivisin, opiskelijalle soveltuvin menetelmin tunnistamaan ja dokumentoimaan omaa osaamistaan, lisätä työelämätaitoja ja tarjota paikka vertaisoppimiselle.

Opiskelijat ovat mukana kehitystyössä ja kaikki hankkeen pedagogiset ratkaisut ja työkalut ideoidaan, kehitetään ja testataan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Hankkeessa kehitettävää ohjausmallia voivat vapaasti käyttää myös muut ohjausta tekevät tahot. Hankkeen ensimmäisen julkaisun voit lukea HAMK Unlimited -verkkolehdestä https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisperusteisuudesta-osaamisidentiteettiin/#.WqZ7c2pubIU

Tutustu Osata-hankkeeseen osoitteessa osata.fi

 Osata-Osaamispolkuja tulevaisuuteen

 Osata_hanke

 

Lisätietoja:

Sari Miettinen
projektiasiantuntija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
sari.miettinen(ät)utu.fi
050 367 83 92

 

Videoita työelämästä

7.5.2018

Osatan Youtube-kanavalle on koottu esittelyvideoita erilaisista ammateista ja urapoluista. Videoita voi hyödyntää osana opetusta ja ohjausta.

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4

Copyright © 2025 · Monochrome Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Youtube