Osaamismatkan toiminnasta on tehty arviointiraportti, jossa käsitellään hankkeessa tuotettua verkkovalmennusta 1) pilotteihin osallistuneiden, 2) pilottiryhmien vetäjien sekä 3) ulkoisten asiantuntijoiden arviointien ja palautteen pohjalta. Raportissa esitellään myös hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja hankkeen toteutumista hanketoimijoiden itsearvioinnin kautta.
Arviointiraportin on laatinut Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
Mitä kaikkea osallisuus tarkoittaa? Osallisuus on laaja-alainen ja moniulotteinen käsite, johon sisältyy useampia ulottuvuuksia. Tärkein ulottuvuus lienee yksilön osallisuus suhteessa omaan elämäänsä. Osallisuus näkyy yksilön positiivisena toimijuutena, kun hän kokee, että hänellä on päätäntävalta omiin asioihinsa liittyen. Hän voi vaikuttaa omien asioidensa kulkuun ja hänellä on valinnanvaraa sekä vaihtoehtoisia toiminnan mahdollisuuksia, joilla voi saada aikaan muutoksia omassa elämässään.
Osaamismatkalla-hankkeen asiantuntija, koulutuspäällikkö Anu Raudasoja (HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu) kirjoittaa HAMK Beat -blogissa teemasta. Lue blogi täältä.
Osaamismatkalla-hankkeen verkkovalmennusta ja siihen osallistumista mietittiin suurella innolla keväällä 2021. Pohdittiin mille verkostoille koulutus olisi hyödyllisin ja auttaisi asiakkaiden osaamisidentiteetin löytämisessä. Verkkovalmennusta päätettiin markkinoida Länsi-Lapin alueen TE-toimistojen, ohjaamoiden, säätiöiden, työllisyysyksiköiden, nuorisotoimien sekä ammatillisten oppilaitosten ohjaustehtävissä oleville.
Ensimmäinen tunnustelupalaveri oli huhtikuussa 2021. Alueen toimijoilta saatiin arvokasta tietoa uraohjauksen ja verkostotyön tarpeista, käytännön asiakastilanteista ja toimintatavoista. Myöhemmin ajateltuna kohderyhmä oli juuri oikea tulossa olevia haasteita ajatellen.
Osaamisidentiteetti käsitteenä oli valitulle kohderyhmälle vieras, mutta omaa ohjaustyötään kehittämään saatiin kuitenkin Ammattiopisto Lappian pilottikoulutukseen 13 osallistujaa. Ilmoittautuneista suurin osa aloitti opinnot ja osa suoritti myös monialaisen uraohjauksen osaamismerkin.
Juuri ennen verkkovalmennuksen aloitusta Kemissä kuultiin ikäviä uutisia Stora Enson Veitsiluodon tehtaan lopettamisesta ja sen myötä noin 500 henkilön töiden loppumisesta. Tuossa vaiheessa ajatukset olivat sekavat, sillä tiedettiin, että vähintäänkin noin puolet irtisanotuista olivat sen ikäisiä, että minkäänlaiset eläkejärjestelyt eivät tulisi kysymykseen. Kemi-Tornio talousalue määriteltiinkin pian äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siihen liittyviä toimenpiteitä alettiin suunnitella yhteistyössä eri toimijoiden kesken heti yt-neuvottelujen tuloksen jälkeen.
Kaikki Lappian verkkovalmennuspilotin osallistujat työskentelevät jollakin tavalla myös sen asiakaskunnan kanssa, joka tarvitsee irtisanomisen takia uuden suunnan elämään ja työelämään. Koulutukseen osallistujat kokivat olevansa asiantuntijoita ja hyötyvänsä siitä, että ymmärtävät osaamisidentiteettikäsitteen laajasti ja osaavat ohjata asiakkaitaan paremmin. Myös oman osaamisidentiteetin löytämisen koettiin avaavan uusia näkymiä ohjauskeskusteluissa. Koulutuksen aikana verkostoiduttiin toimijoiden kesken ja opittiin kilauttamaan kaverille.
Osaamista saa koulusta, töistä, vapaa-ajalta ja harrastuksista. Se liittyy myös eri elämäntilanteiden kontekstiin. Kun ohjaaja tunnistaa oman osaamisidentiteettinsä, hän osaa ohjata paremmin myös asiakkaitaan sen löytämiseen.
Verkkovalmennuksessa osallistujat saivat tutustua uusiin sähköisiin työkaluihin, joita ohjauksessa voi hyödyntää. Työkalujen käyttökelpoisuudesta on keskusteltu paljon Kemin Pointissa, joka on Kemin työllisyysyksikön palvelupiste, jossa eri toimijat voivat vastaanottaa asiakkaitaan yhdessä joko ajanvarauksella tai jopa ilman ajanvarausta tiettyinä aikoina.
Verkkovalmennuksella voidaan todeta olleen positiivinen vaikutus alueen moniammatillisessa ohjaustyössä. Osaamismatkasta saatiin hyviä oivalluksia ja vahvistusta sille, että Lapissa on paljon uraohjauksen osaamista.
Marja-Riitta Mäläskä, Jenni Ranta ja Kaisu Liiten
Ammattiopisto Lappian opinto-ohjaajat
Kouluissa täytyy keskittyä nykyistä enemmän universaalien tulevaisuustaitojen opettamiseen, jotta voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta, kirjoittaa tutkimuspäällikkö Johanna Ollila. Mutta mitä ovat tulevaisuustaidot ja miten niitä voi opettaa?
Lue Johannan artikkeli MustRead-verkkolehdestä.
MustRead on digitaalinen media, joka käsittelee politiikkaa ja taloutta. MustReadin kohderyhmänä ovat Suomen tärkeimmät päättäjät.
Osaamismatkalla-hankkeen Johanna Ollila (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) ja Laura Paaso (Oamk Amok) ovat kirjoittaneet yhdessä Harri Ketamon (Headai) kanssa Sitralle muistion, jossa esitellään osaamisen tunnistamiseen liittyviä ilmiöitä, haasteita ja mahdollisuuksia, jotka perustuvat kirjoittajien esittelemään tutkimukseen sekä heidän kokemuksiinsa ja havaintoihinsa.
Muistio käsittelee moninaisen osaamisen huomaamisen ja näkyväksi tekemisen kysymyksiä yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Kantavana ajatuksena on, että osaaminen on hyvän elämän tärkeä osatekijä.
Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna osaaminen on nähtävä tutkintoa tai ammattia laajemmin. Osaaminen on tärkeä osa ihmisen identiteettiä, ja monin tavoin hankittu osaaminen kietoutuu osaksi läpi elämän kehittyvää osaamisidentiteettiä.
Työyhteisöissä on käytäntöjä ja ajattelutapoja, jotka voivat jättää moninaista osaamista piiloon. Myöskään osaamisesta käytetty kieli ja merkitykset eivät aina kohtaa. Avuksi tähän voidaan löytää ratkaisuja esimerkiksi kieliteknologian hyödyntämisestä.
Elinikäistä oppimista ja moninaisen osaamisen näkyväksi tekemistä yhteiskunnassa on tarkasteltava systeemisen ajattelun avulla, ja ratkaisuja on haettava monista suunnista.
Oppiminen ja taitojen hankkiminen tulee nähdä yhteiskunnan tärkeimpänä investointina tulevaisuuteen.
Ketamo, Harri – Ollila, Johanna & Paaso, Laura (2022) Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Sitran muistio, Helsinki.
