• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön

Osaamismatkalla

Osaamismatkalla-hankkeen verkkosivut

  • Osaamismatkalla
  • Osata
  • Sampo-ohjaussivusto
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
  • English
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Youtube
  • Show Search
Hide Search

Opiskelu- ja uraohjaussivusto Sampo kehittää tulevaisuuden työelämätaitoja!

8.10.2018

Kevään ja kesän ajan olemme kehittäneet Sampo-ohjaussivustoa, ja nyt sivusto on julkaistu! Käy tutustumassa osoitteessa: https://osata.fi/sampo/

Sampo-ohjaussivustolle on kerätty eri hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä sekä erilaisia työkaluja opiskelijoiden ohjaamiseen. Sivu on tarkoitettu opettajille, ohjaajille ja muille ohjaustyötä tekeville.

Sivuston harjoitukset sopivat esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon yhteisen tutkinnon osan Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen Opiskelu- ja Uravalmiudet osa-alueen toteuttamiseen. Materiaali tukee myös HOKSin jatkuvaa päivittämistä ja opiskelijalle laadittavan urasuunnitelman tekemistä. Opiskelijat pohtivat tehtävien avulla omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan, omaa koulutuksen muodostustaan ja tulevaa työuraansa ja kouluttautumista.  Osa tehtävistä on ryhmätehtäviä, osa itsenäisesti toteutettavia.

Ohjaussivu on nyt kokeilukäytössä ja sitä kehitetään edelleen. Toivomme sivustosta käyttökokemusta ja palautetta, jotta voimme kehittää sivua entistä toimivammaksi. Lisäksi järjestämme ensi lukuvuonna alueellisia koulutuspäiviä, jossa esitellään sekä Osaamismatka-ohjausmallia että Sampo-sivustoa. Tiedotamme asiasta lisää myöhemmin –kannattaa siis seurata Osata-hankkeen -internetsivua, sekä Facebook- ja Twitter-tilejä.

Tutustu Osata-hankkeeseen osoitteessa osata.fi

Osata-Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Osata_hanke

Lisätietoja:

Anne Nieminen
projektiasiantuntija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
anne.nieminen ät utu.fi

Osaamisidentiteettiä rakentamassa

7.8.2018

Työ muuttuu, siitä valtakunnallisessa keskustelussa ollaan pääsääntöisesti yhtä mieltä. Siitä, mitä työelämän muutos konkreettisesti tulee tarkoittamaan, on kuitenkin eroavia mielipiteitä. Missä määrin robotiikka tulee korvaamaan ihmisten tekemää työtä? Entä mitä vaikutuksia digitalisaatiolla tulee olemaan työn tekemisen tapoihin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaajia työelämään. Millaisen osaamisen karttumista meidän tulisi siis jatkossa tukea? Valtakunnallisesti toimijoita yhdistävässä OSATA-hankkeessa olemme sitä mieltä, että ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee varmistaa myös opiskelijan osaamisidentiteetin rakentuminen.

Osaamisidentiteetin käsitteellä vastataan sekä työelämän muutokseen että ammatillisen koulutuksen reformiin. Ammatillisen koulutuksen reformin keskiössä ovat osaamisperusteisuus, joka määrittää koulutuksen menetelmiä ja tavoitteita, sekä asiakaslähtöisyys joka määrittää sen oletettua kohdetta. Asiakaslähtöisyyttä ovat reformin mukainen henkilökohtaistaminen ja yksilöllisten opintopolkujen luominen. Osaamisidentiteetin käsitteellä laajennetaan osaamisperusteisuuden ajatusta lähtien siitä, että ammatillisessa koulutuksessa hankitun ammatillisen osaamisen lisäksi koulutuksessa on kyse myös opiskelijan identiteetin muovautumisesta, joksikin tulemisesta. (Vieno, Helander & Saari 2017).

Mikä on se jokin, joksi opiskelijan pitää tulla? Keskeistä nykyisessä työelämän muutoksessa on muutoksen jatkuvasti kiihtyvä vauhti. Opiskelijoiden on kyettävä sopeutumaan teknologian kehitykseen sekä markkinavoimien tuottamiin muutoksiin. Oleellinen kysymys onkin, miten jatkuvaan ja kiihtyvään muutoksen suhtaudutaan, ja miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan tukea opiskelijoiden resilienssin kasvua? Resilienssin kasvulla tarkoitetaan tässä yhteydessä opiskelijan minäpystyvyyttä eli uskoa omiin vahvuuksiinsa, sekä joustavaa ja sujuvaa kykyä toimia yllättävissäkin tilanteissa yhteiskunnassa, jossa mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Siksi onkin tärkeää, että opiskelijalle rakentuu koulutuksessa ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin lisäksi muutoksessa selviytymisen strategiat sisältävä osaamisidentiteetti.(Vieno, Helander & Saari 2017.).

Vahva osaamisidentiteetti luo opiskelijalle varmuutta siitä, että ammatin katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, vaan uusia mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan sopeutumiskykyä, sosiaalisia taitoja, kykyä reagoida nopeasti muuttuvaan työympäristöön, halua jatkuvaan uudelleen kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen sekä valmiutta vaihtaa työtehtävää tai jopa alaa (Tolvanen 2018). Osaamisidentiteettiä voidaan siis lähteä rakentamaan muun muassa näiden ominaisuuksien sekä jokaisen opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien kautta. Tärkeää on, ettei työn muutoksesta luoda nuorille uhkakuvaa, vaan tulevaisuus nähdään positiivisessa valossa, jota varten omaa ammatillista osaamista ja osaamisidentiteettiä kannattaa kehittää.

Jokaisen opiskelijan osaamisidentiteetin kehittyminen voidaan varmistaa esimerkiksi ottamalla se huomioon koulutuksenjärjestäjän ohjaussuunnitelmassa. Ohjaussuunnitelmassa varmistetaan ne tavat, joilla opiskelija hankkii aidosti tuntemuksen tutkintonsa rakentumisesta, ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sisällöistä sekä arvioinnin kriteereistä. Opiskelija siis tietää, mitä ammatillisesti osaa. Opiskelijan omien opintojensa tuntemus sekä oman osaamisensa reflektointi suhteessa arviointikriteereihin on tärkeää myös siksi, ettei ammatillisessa koulutuksessa vietetystä ajasta muodostu pelkästään leimalliseen paperiin tähtäävää läpijuoksua, vaan aitoa pyrkimystä osaamisen hankkimiseen. Tämän koulutuksenjärjestäjä voi huomioida kirjaamalla opiskelijan omien opintojen tuntemuksen sekä osaamisen itsearvioinnin auki ohjaussuunnitelman lisäksi sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) prosessiin että tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin.

Opiskelijan henkilökohtaisessa urasuunnittelussa sekä opiskelijan urasuunnittelua ja -valmiuksia tukevassa yksilö- ja ryhmäohjauksessa varmistetaan opiskelija käsitys siitä, mitkä ovat minun henkilökohtaiset vahvuuteni sekä mitä työelämässä vaadittavia taitoja ja ominaisuuksia minun tulee edelleen kehittää? Millaista työtä haluan tulevaisuudessa tehdä? Millä tavalla suhtaudun muutokseen? Millaisia strategioita minulla on muutostilanteissa toimimiseksi, miten joustavasti, soveltaen ja ennakoiden suhtaudun muutoksen, eli millaisen resilienssin omaan?

Hyvänä esimerkkinä osaamisidentiteetin tukemisen kehittymisestä ja sen merkityksestä toimii Jussin* tarina. Jussi tuli opiskelijaksi oppilaitokseemme toisesta oppilaitoksesta, jossa opinnot eivät olleet sujuneet tavoitteiden mukaan. Toiset opiskelijat osasivat kertoa Jussista jo ennen opintojen alkua: ”se on hyvä tyyppi, hyvä bilettämään.” Oppilaitoksen vaihtaminen ei aluksi biletysmentaliteettiin vaikuttanut, opinnot eivät vieläkään ottaneet sujuakseen ja poissaoloja kertyi paljon. Rästiin kerääntyvien opintojen vuoksi Jussi ohjattiin Opinpajaan, oppilaitoksen ohjaajan ja erityisopettajan luo. Aluksi Jussi oli Opinpajalle tullessaan sitä mieltä, ettei hän osaa mitään, eikä opintoja ehkä kannata jatkaa. Sosiaalisia taitoja, kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa sekä monia muita positiivisia valmiuksia Jussilla kuitenkin oli.

Jussi tarvitsikin tukea löytääkseen vahvuutensa ja sekä kannustusta siihen, että hän pystyy, kykenee ja osaa. Hänet täytyi vain ohjata huomaamaan nämä taidot ja ominaisuudet reaaliaikaisella ja rehellisellä palautteella. Kun käsitys omista taidoista ja vahvuuksista kasvoi, alkoi Jussi hyödyntää myös muuta tarjottua tukea ja opinnot lähtivät etenemään. Valmistumisen ollessa käsillä, kun Jussi oli tehnyt viimeisen näyttönsä, erityisopettaja kysyi häneltä: ”mikä oli se, miksi opinnot lähtivät sujumaan?” Jussin vastaus kuului: ”se oli se päätös, että nyt loppuu tämä perseily ja pitää ryhtyä tekemään.”

Olennaista Jussin tarinassa on se, että Jussi tarvitsi oppilaitoksen toimijoiden tukea omien kykyjensä löytämiseen, ennen kuin opinnot alkoivat sujua. Oppilaitoksessa on siis varmistettava, että työelämävalmiudet ja osaamisidentiteetin kasvun tukeminen kuuluvat yhtäläisesti kaikkien opiskelijoiden opintoihin. Varmistaminen voidaan tehdä esimerkiksi ohjaussuunnitelmassa ja siihen sisältyvässä HOKS:in prosessikuvauksessa kirjaamalla auki ne tavat, joilla opiskelijan urasuunnitelmaa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa rakennetaan. Kuinka usein suunnitelmaa tehdään, kenen ohjauksessa ja millaisia apukysymyksiä apuna käyttäen? Auki voidaan kirjata myös ne tavat, joilla hyödynnetään ryhmäohjausta osaamisidentiteetin kartuttamiseksi. Oivallisia paikkoja ovat esimerkiksi uusien tutkintojen perusteiden mukaiset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien sekä työelämässä toimimisen opinnot, puhumattakaan jokaisen tutkinnon ammatillisissa tavoitteissa olevista sisällöistä.

Tärkeintä on se, että koulutuksenjärjestäjä suunnitelmallisesti varmistaa sekä opiskelijan ammatillisen osaamisen että tarvittavien työelämävalmiuksien ja osaamisidentiteetin rakentumisen. OSATA – hanke tuottaa materiaaleja urasuunnittelun sekä osaamisidentiteetin kasvun tukemiseksi. Seuraa hankkeen etenemistä ja ota työkalut käyttöön!

Milka Grekula
Kirjoittaja työskentelee koulutuskeskus Brahessa. Ammatti-identiteetiltään hän on opinto-ohjaaja, osaamisidentiteetiltään jatkuvasta kehittämistyöstä ja uuden luomisesta voimaantuva innovatiivinen organisaattori.

Lähteet
Tolvanen, Pauliina 2018. Nyt se on tutkittu: Työelämä suosii sosiaalisia ihmisiä – he sekä työllistyvät paremmin että ansaitsevat enemmän. Viitattu 28.2.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10084634

Vieno, Atte & Helander, Jaakko & Saari, Juhani 2017. Osaamisperusteisuudesta osaamisidentiteettiin. HAMK Unlimited Journal. Viitattu 3.1.2018. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisperusteisuudesta-osaamisidentiteettiin

Uusi ohjaussivusto julkaistaan syksyllä!

20.6.2018

Kevään aikana olemme kehittäneet Sampo-ohjaussivustoa, johon kootaan eri hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä sekä erilaisia työkaluja opiskelijoiden ohjaamiseen. Sivuston materiaaleja opettajat ja ohjaajat voivat hyödyntää mm. ammatillisten perusopintojen Opiskelu- ja uravalmiudet opintojakson (1 osp) toteuttamisessa. Sampo-sivusto julkaistaan elokuussa ja se on vapaasti kaikkien ohjausta tekevien käytössä. Lisäksi järjestämme ensi lukuvuonna alueellisia koulutuspäiviä, jossa esitellään sekä Osaamismatka-ohjausmallia että Sampo-sivustoa. Tiedotamme asiasta lisää elokuun alussa – kannattaa siis seurata Osatan internetsivua, sekä Facebook ja Twitter-tilejä.

Sampo-ohjaussivustolle tulevia käytäntöjä on kuluneen lukuvuoden ajan pilotoitu opiskelijoiden ja ryhmäohjaajien kanssa Koulutuskeskus Brahen, Ammattiopisto Lappian ja Sedun ammatillisissa oppilaitoksissa. Osaamismatka tarjoaa opiskelijalle valmiuksia pohtia työelämään liittyviä muutoksia ja hahmottaa osaamistaan osana erilasia ammatillisia tulevaisuuksia. Opiskelijoilta ja opettajilta saatu palaute on ollut hyvää, ja jatkamme kehitystyötä ja kokeiluja vielä ensi lukuvuoden. Keväällä 2019 julkaisemme Osaamismatka-ohjausmallin kaikkien käyttöön. Voit lukea Oulun ammatillisen korkeakoulun kouluttajan Laura Halosen kokemuksia Osaamismatkan pilotoinneista: https://blogi.oamk.fi/2018/02/23/osaamismatkalla/

Hankkeessa on myös ilmestynyt julkaisu, johon on haastateltu ammatillisia opettajia osaamisperusteisuudesta ja osaamisidentiteetistä. Raudasoja, A. & Rinne, S. (2018). Opettajien osaamisen kehittyminen kohti uutta osaamisidentiteettiä. HAMK Unlimited Journal 15.5.2018. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisen-kehittyminen/

 

Osata-hanke toivottaa kaikille hyvä kesää ja iloista juhannusta!

Tutustu Osata-hankkeeseen osoitteessa osata.fi

Osata-Osaamispolkuja tulevaisuuteen

 Osata_hanke

Lisätietoja:

Sari Miettinen
projektiasiantuntija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
sari.miettinen(ät)utu.fi
050 367 83 92

OSATA – Oppimispolkuja tulevaisuuteen -hanke on käynnissä

20.6.2018

Tammikuussa 2018 astui voimaan suurin koulutuslainsäädännön muutos vuosikymmeneen – ammatillisen koulutuksen reformi. Uudistuksen myötä opiskelun lähtökohtana on osaamisperusteisuus.  Mutta mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa ammattikoulutuksessa, ja miten omaa osaamistaan voi tunnistaa? Tähän Osata-hanke pyrkii vastaamaan.

Työelämän muuttuessa eri ammateissa tarvittava osaaminen muuttuu; osa ammateista katoaa, mutta myös uusia syntyy tilalle.  Osata-hankkeessa kehitetään ammatillisen koulutuksen ohjausta vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Tällä hetkellä hankkeessa kehitettyjä menetelmiä testataan opiskelijoiden kanssa Brahen, Lappian ja Sedun oppilaitoksissa. Neljä tapaamiskertaa muodostaa kokonaisuuden, jossa opiskelijat työstävät suhdettaan opiskelemaansa alaan ja sen kytkeytymistä omiin tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa aktiivisin, opiskelijalle soveltuvin menetelmin tunnistamaan ja dokumentoimaan omaa osaamistaan, lisätä työelämätaitoja ja tarjota paikka vertaisoppimiselle.

Opiskelijat ovat mukana kehitystyössä ja kaikki hankkeen pedagogiset ratkaisut ja työkalut ideoidaan, kehitetään ja testataan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Hankkeessa kehitettävää ohjausmallia voivat vapaasti käyttää myös muut ohjausta tekevät tahot. Hankkeen ensimmäisen julkaisun voit lukea HAMK Unlimited -verkkolehdestä https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisperusteisuudesta-osaamisidentiteettiin/#.WqZ7c2pubIU

Tutustu Osata-hankkeeseen osoitteessa osata.fi

 Osata-Osaamispolkuja tulevaisuuteen

 Osata_hanke

 

Lisätietoja:

Sari Miettinen
projektiasiantuntija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
sari.miettinen(ät)utu.fi
050 367 83 92

 

Väyläopinnot – reitti ammattiopinnoista ammattikorkeakouluopintoihin

4.6.2018

Väyläopinnot ovat Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopistojen Lappian ja Lapin koulutuskeskus Redun tapa tehdä yhteistyötä ammatillisten opiskelijoiden ohjaamisessa ammattikorkeakouluopintoihin. Lapissa nähtiin tärkeäksi kehittää oma malli, koska yhteistyö oppilaitosten välillä on ollut sujuvaa jo aiemminkin, olivathan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia saman kuntayhtymän omistuksessa ennen Lapin AMK:n perustamista.

Väyläopinnoissa samojen opiskelualojen tutkinnon perusteita vertaamalla haetaan mahdollisimman paljon opiskelijaa hyödyttävä tapa siirtyä mutkattomasti koulutusasteelta toiselle.

Väyläopinnoissa opiskellaan 30 opintopistettä ensimmäisen lukuvuoden ammattikorkeakouluopintoja ammatillisten opintojen aikana. Ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi ammatillisia opintoja ja ammatillisista opinnoista tunnustetaan AHOT-menettelyn kautta soveltuvia osia AMK-opintoihin. Väyläopinnot lyhentävät ammatillisten ja AMK opintojen yhteiskestoa noin vuodella. Ammattiopistojen ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat neuvotelleet sopimuksen opintojen toteuttamisesta siten, että ammattiopintojen ja AMK:n yhdistäminen kestää yhteensä kuusi vuotta.  Väyläopinnot ovat pääsääntöisesti toisen vuoden kevätlukukauden tai kolmannen vuoden syyslukukauden opintoja, mutta yksilöllisiä räätälöintejä on mahdollisuus tehdä.

Vaikka väyläopinnot varsinaisesti starttaavat vasta 2018 syyslukukaudella, niin ne ovat herättäneet Ammattiopisto Lappiassa runsaasti kiinnostusta.  Opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan 2016 aloittaneista yhteensä 34 oli kiinnostunut väyläopinnoista ja 2017 aloittaneista 35.

Osata-projektin aikana opinto-ohjaajat ovat suunnitelleet väyläopintojen toteuttamista osana opiskelijoiden uraohjausta. Opiskelijoille on tehty kysely väyläopintojen kiinnostavuudesta ja pidetty aiheesta tiedotustilaisuuksia yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun edustajien kanssa.

Ohjaus ja valinta väyläopintoihin on osa Lappian opinto-ohjaajien työkenttää. Opinto-ohjaajat haastattelevat hakijat ja kartoittavat hakijan mahdollisuuksia opiskella omien ammatillisten opintojensa ohella AMK opintoja. Ammattiopiston opinto-ohjaajien tekemän esivalinnan pohjalta AMK valitsee väyläopiskelijat.

Väyläopinnoissa on jo kokeiluluonteisesti aloittanut muutama opiskelija. Yksi heistä on Tornion Lappiassa teknistä suunnittelua opiskeleva Jyri Nissinen, joka on opiskellut Lapin AMK:n Rovaniemen toimipaikassa rakennusalan insinöörin opintoja monimuoto-opiskeluna. Jyri kertoo, että opinnoissa on ollut paljon verkossa tapahtuvaa oppimista: luentoja on voinut kuunnella kotona ja tenttejäkin on ollut verkossa. Opintoihin on ollut helppo saada opettajilta tukea ja nauhoitettuja luentoja voi katsoa useampaan kertaan, jos tarvitsee. Opiskelu vaatii oma-aloitteisuutta ja oman opiskelun organisointia. Aluksi pärjääminen matematiikan opinnoissa arvelutti, mutta ne ovat sujuneet kuitenkin hyvin.

Jyri kertoo, että opinnoissa on keskeistä projekti, johon kaikki opiskeltavat opintojaksot liittyvät koko lukukauden ajan. Opetusjärjestelyjä hän pitää hyvinä ja kannustavina. Opinnoissa on ollut myös haasteensa, varsinkin niihin liittyvä ajoittainen kulkeminen Rovaniemellä ja siellä majoittuminen ovat olleet torniolaiselle Jyrille taloudellisesti rasittavia. Omien kokemustensa perusteella Jyri suosittelee opintoja muillekin, jos on valmis tekemään töitä eikä säikähdä haasteita. Jyri lähti väyläopintoihin, koska haluaa laajentaa osaamistaan ja korkeakouluopinnot ovat olleet hänellä mielessä jo aiemmin.

Kaisu Liiten, opinto-ohjaaja, Ammattiopisto Lappia

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Copyright © 2025 · Monochrome Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Youtube