Osaamismatkalla-hankkeessa tuetaan eri toimintaympäristöissä toimivia ohjaajia – esim. Ohjaamot, oppilaitokset, TE-toimistot ja kolmannen sektorin toimijat – valmentamaan heidän ohjattaviaan holistisella ohjausotteella kohti kestävää tulevaisuutta ja yksilöllistä osaamisidentiteettiä. Holistiseen ohjausotteeseen sisältyy näkemys ohjattavan koko elämänkentän huomioimisesta osana ohjausta. Ohjauksella tarkoitetaan jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa ohjattavan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi (OPH, 2014, s. 5). Ohjauksen viitekehyksenä on käytetty Van Esbroeck & Watts (1998, s. 23) holistisen ohjauksen mallia, jota on sovellettu siten, että keskiössä on ohjattavan sijaan ohjaaja ja hänen näkökulmansa ohjaukseen (kuvio 1). Tarkastelun kohteena ovat sekä ohjaukseen liittyvät ohjaajan roolit (ks. myös Watts & Van Esbroeck, 2000) että ohjaajan työn keskeiset periaatteet ja monialaisen ohjauksen toimijat.
Kuvio 1. Holistinen ohjaus kestävään tulevaisuuteen.
Holistinen ohjaus ja ohjauksen ulottuvuudet
Holistisen ohjauksen lähtökohtina ovat ohjattavan tarve ohjaukselle, ohjauspalvelujen sijainti lähellä ohjattavaa, palvelujen helppo saatavuus, ongelmien ennalta ehkäiseminen sekä monialainen yhteistyö (Ala-Krekola-Suni, 2012, s. 35). Holistisessa ohjausmallissa korostuu eri ohjauksen osa-alueiden päällekkäisyys, ohjauksen toimijoiden yhteistyö sekä ohjauksellisten kysymysten kokonaisvaltaisuus ohjattavan näkökulmasta (Watts & Van Esbroeck, 1998, s. 22; Vanhalakka-Ruoho, 2014, s. 35). Ohjattava rakentaa henkilökohtaisten tavoitteiden ja prosessien kautta yksilöllistä osaamisidentiteettiä.
Henkilökohtaisen kasvun ohjaus (kuvio 1) tarkoittaa ohjattavan elämäntilanteen tukea ja siihen liittyvien henkilökohtaisten ja sosiaalisten kysymysten selkeyttämistä. Kasvun tukemisen tavoitteena on, että ohjattava löytää omat vahvuutensa, hänen itsetuntemuksensa lisääntyy ja toimijuutensa vahvistuu. Hyvä itsetuntemus auttaa ohjattavaa tekemään itselleen sopivia valintoja opintojaan ja työllistymistä ajatellen. (ks. myös Taimela, 2012, s. 9–12)
Ohjaaja oppimisen ohjaajana (kuvio 1) ymmärretään oppimisen metataitojen kehittymisen tukijaksi. Metataitoja ovat esim. kuva itsestä oppijana, kommunikaatiotaidot, ryhmätyötaidot, elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot, päätöksentekotaidot sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun, joiden avulla tuetaan myös osaamisidentiteetin rakentumista. Ohjaajan tavoitteena on vahvistaa ohjattavan positiivista minäkäsitystä, osallisuutta ja toimijuutta sekä avustaa opiskeluun tai työllistymiseen liittyvässä suunnittelussa ja edistää jatkuvan oppimisen ajatusta. (ks. myös Taimela, 2012, s. 9–12)
Ohjaaja uraohjaajana (kuvio 1) tarkoittaa ohjausta koulutus- ja ammatinvalintaan sekä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on, että ohjattava oppii laatimaan tulvaisuudensuunnitelmia, kehittämään päätöksentekotaitoja ja ennakoimaan tulevaisuuden muuttuvia olosuhteita. Ohjauksen tehtävä on luoda ohjattavalle näkemys niistä mahdollisuuksista ja rajoituksista, jotka ovat vaikuttamassa hänen uraansa ja elämää koskeviin päätöksiin. Tavoitteena on, että ohjattava pyrkii hankkimaan tietoja opiskelusta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan osaksi monikulttuurista ja globaalia kansalaisuutta. (ks. myös Taimela, 2012, s. 9–12)
Ohjaajan työn keskeiset periaatteet
Ohjauksen toteuttamiseen vaikuttavat ohjaajan arvot, ammattietiikka ja asenteet. Arvoilla voidaan tarkoittaa kaikkea haluttua, tavoiteltua, tarvittua ja arvostettua (Norrena, 2017, s. 15). Arvot ovat sidoksissa yksilöön ja ne ohjaavat hänen tunteitaan, tarkoituksiaan, päämääriään ja valintojaan. Arvot näkyvät suunnitelmissa, päätöksissä sekä teoissa ja ohjaavat yksilön toimintaa. Ne nousevat esiin eri yhteisöissä yksilöiden välisessä kanssakäymisessä toiminnan hyväksyttyinä päämäärinä ja tapoina (Pihlainen, 2000, s. 20). Osa arvoista on yhteisiä kaikille ja osa kulttuuri- ja persoonasidonnaisia (Norrena, 2017, s. 15). Ammattietiikan näkökulmasta keskiöön nousevat eettiset periaatteet kuten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, hyvän tekeminen, oikeudenmukaisuus, erilaisten mielipiteiden hyväksyminen, muiden näkemysten kunnioittaminen, kestävä tulevaisuus ja vastuun kantaminen omista näkemyksistään (ks. myös Pihlainen, 2000, s. 25–28). Asennoituminen ohjattavaan tulee olla positiivinen ja ohjattavan tulee olla ohjaustilanteessa aktiivinen, osallistuva ja tasavertainen ohjauskumppani (Vänskä, 2012, s. 71).
Kestävän tulevaisuuden ulottuvuuksien huomioiminen ohjauksessa (kuvio 2) on kaikkien ohjaustyössä toimivien yhteinen tehtävä. Kestävän tulevaisuuden ulottuvuuksien keskiössä on tässä tapauksessa ohjaaja, joka hahmottaa ohjauksen prosessia yksilöllisen, yhteisöllisen, yhteiskunnallisen ja globaalin ulottuvuuden kautta. Ohjaajan tulee tunnistaa, toteuttaa ja kehittää ohjausta monialaisesti globaalien, yhteiskunnallisten ja toimintaympäristön yhteisöllisten tavoitteiden mukaisesti huomioiden arvot, asenteet ja ammattietiikka. (Raudasoja, Heino & Rinne, 2021) Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030 sisällöt (vrt. Valtioneuvosto, 2020).
Kuvio 2. Kestävän tulevaisuuden ulottuvuudet ohjauksen näkökulmasta (Raudasoja, Heino & Rinne, 2021).
Monialainen ohjaus nähdään palvelujärjestelyjen verkostona organisaatioiden sisällä ja niiden välisessä yhteistyössä. Monialainen toiminta kokoaa yhteen eri alojen ammattilaisista koostuvan ryhmän tai verkoston ja ylittää sektorirajat. Yhteistyö edellyttää aikaa yhteiselle keskustelulle, yhteisten käsitteistön ja tavoitteen muodostamista sekä asiantuntijuuden rajojen tunnistamista että niiden ylittämistä. Keskeisenä tavoitteena on, että monialainen asiantuntijaverkosto toimii yhteisen tavoitteen mukaisesti ja yhteisen ohjattavan parhaaksi. (Helander, Pukkila & Lilja, 2020, s. 5)
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat osa ohjaajan työtä. Ketään ei saa syrjiä alkuperän, kansalaisuuden, kielen, iän, perhesuhteiden, vakaumuksen, uskonnon, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014) Käytännössä tämä tarkoittaa positiivista erityiskohtelua, jonka huomioiminen on osa inklusiivista ohjausta.
Työelämän ja yhteiskunnan toimintamallit muuttuvat kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Työn merkitys ja sisältö muuttuvat, toimeentulo perustuu monenlaisiin erilaisiin ansaintamaleihin ja siirtymät töiden välillä voivat olla katkonaisia. Työ ja vapaa-aika, ammatillinen ja henkilökohtainen elämismaailma sulautuu ja kietoutuu yhä enenevässä määrin yhteen. Tällöin voidaan puhua siksak-elämästä ja siihen liittyvästä ohjauksesta (ks. Raudasoja ja Heino, 2019, s. 6–8). Kestävän työelämän kannalta muutosten systeemisyys korostuu, kestävyyden eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa niin inhimillisen, ekologisen kuin sosiaalisen kestävyyden osalta. (Kasvio & Räikkönen, 2010, s. 6)
Ohjaaja osaamisidentiteetin rakentumisen tukijana
Osaamisidentiteetin rakentuminen ja tulevaisuuden osaajaksi sekä muutoksentekijäksi kasvaminen lähtevät ohjattavan tulevaisuusajattelun tukemisesta. Murrokset kohti kestävää tulevaisuutta nousevat ohjattavan uusista tiedoista, taidoista ja niihin liittyvästä toiminnasta, jotka tukevat ohjattavan aktiivista toimijuutta ja osaamisidentiteetin kehittymistä. Tulevaisuuden osaajaksi ja muutoksentekijäksi kehittymiselle on mahdollista luoda hyvä pohja, kun osaamisidentiteetin kehittyminen linkitetään konkreettisiin asioihin. On tärkeää huomioida, että osaamisidentiteetin kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa. (vrt. Raudasoja, Heino ja Rinne, 2021)
Kuvio 3. Tulevaisuuden osaajaksi ja muutoksentekijäksi kasvaminen.
Matkalla kohti tulevaisuuden osaajaksi ja muutoksentekijäksi kasvamista ohjattavan aktiivisella toimijuudella on suuri merkitys. Toimijuus liittyy kaikkiin elämismaailman siirtymiin ja näin ollen toimijuus muovautuu ja uusiutuu myös kestävyysmurroksessa. Osaamisidentiteetti on dynaaminen, moniulotteinen ja -kerroksinen prosessi, joka päivittyy ohjattavan jatkuvan oppimisen polulla. Yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan monimuotoisessa ja -tasoisessa vuorovaikutuksessa on tuettava sitä, että ohjattavan osaamisidentiteetti päivittyy vastaamaan tulevaisuuden kestävän osaamisen tarpeita. (Raudasoja, Heino ja Rinne, 2021)
Tulevaisuuden kestävä osaaminen edellyttää jatkuvaa oppimista niin ohjaajilta kuin ohjattaviltakin. Ohjauksen tulisi toteutua entistä vahvemmin eri toimijoiden monialaisena yhteistyönä. Tällöin eri ohjaustoimijoiden on tunnistettava oma roolinsa ja vaikutuksensa ohjattavien osaamisidentiteetin rakentumiseen ja opittava tunnistamaan, toteuttamaan ja kehittämään monialaista ohjausta. On merkityksellistä tukea ohjattavan tulevaisuusajattelua, ohjata ja kulkea rinnalla kestävyysmurroksessa matkalla kohti kestävää tulevaisuutta. (Raudasoja, Heino ja Rinne, 2021)
Anu Raudasoja, Sanna Heino & Soili Rinne
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK
– –
Lähteet:
Ala-Krekola-Suni, A. (2012). Yhdenvertaisuutta, omanarvontuntoa ja yhdessä tukemista. Erityisen tuen moniammatillinen ohjausmalli lukivaikeuden kysymyksiin Mynämäen lukiossa. Yksin puurtamisesta kohti vertaistukea ja moniasiantuntijuutta. (Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä). Jyväskylän yliopisto.
Helander, J. – Pukkila, P. & Lilja, T. (2020). Tunnista, toteuta, kehitä: Ohjaamojen arjen tutkimuksesta valtakunnallisiin monialaisen uraohjauksen suosituksiin. Teoksessa Helander, J., Pukkila, P., Lilja, T., Koskela, S., Leppänen, A. & Mäkinen, S. (2020). Valtakunnalliset suositukset Ohjaamojen monialaisen uraohjauksen laadunvarmistukseen. HAMK-julkaisut.
Kasvio, A. & Räikkönen, T. (2010). Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos.
Norrena, J. (2017). Arvojen varjot. Bazar-kustannus.
OPH (2014). Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.
Pihlainen, A. (2000). Hyvä, ihanteellisuus ja epäitsekkyys arvo- ja arvostuskäsityksinä terveydenhuollon koulutuksessa ja työelämässä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Raudasoja, A. & Heino, S. (2019). Siksak-elämän uraohjausta. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Raudasoja, A. – Heino, S. & Rinne, S. (2021). Ohjauksella rakennetaan kestävää tulevaisuutta. HAMK Unlimited Journal 22.3.2021.
Taimela, M. (2012). Ohjaus Vehkalahden koulussa. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen koulutus ja tutkimus, 2012. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä.
Valtioneuvosto (2020). Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta: Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7.
Vanhalakka-Ruoho, M. (2014). Aikuisten opiskelu, työ ja elämässä suunnanotto ohjauksen ja neuvonnan mahdollisuutena. Teoksessa Kallio, E. & Heikkinen, A. (toim.) Aikuisen kasvu ja aktivointi.
Vänskä, K. (2012). Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät?: Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132/2012, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Watts, A.G. & Van Esbroeck, R. (1998). New Skills for New Futures: Higher Education Guidance and Counselling Services in the European Union. VUB Press.
Watts, A.G. & Van Esbroeck, R. (2000). New skills for new futures: a comparative review of higher education guidance and counselling services in the European Union. International Journal for the Advancement of Counselling 22 (p. 173–187). Kluwer Academic Publishers.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®