• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön

Osaamismatkalla

Osaamismatkalla-hankkeen verkkosivut

  • Osaamismatkalla
  • Osata
  • Sampo-ohjaussivusto
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
  • English
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Youtube
  • Show Search
Hide Search

Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa

17.12.2019

Hämeen ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja HAMK Edu -tutkimusyksikön OSATA- toimijat Sanna Heino, Anu Raudasoja ja Soili Rinne esittelivät osaamisidentiteetin rakentumista ammatillisessa koulutuksessa useilla tutkimuspäivillä marraskuun aikana.

Olemme havainnollistaneet osaamisidentiteetin rakentumista ammatillisen koulutuksen kontekstissa tämän kuvion kautta:

Osaamisidentiteetti

Mikkelissä järjestetyillä nuorisotutkimuspäivillä (7. -.8.11.2019) esityksemme nimi oli Siksak-elämän uraohjaus mosaiikkimaista osaamisidentiteettiä rakentamassa. Esityksessä haastoimme osallistujat pohtimaan erityisesti kysymystä Uraohjaus vai Designing my life?

AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 14. -15.11.2019 Helsingissä OSATA-toimijoille oli varattu pyöreän pöydän keskustelu, joka mahdollisti pidemmän ja intiimimmän keskustelun osaamisidentiteetistä käsitteenä. Keskeisenä kysymyksenä oli: tarvitsemmeko uudenlaisia ja monenlaisia tapoja järjestää ohjausta, uraohjausta ja koulutusta sekä tukea jatkuvaa oppimista niin työssä, vapaa-ajalla, harrastuksissa kuin perheiden arjessa?

Kasvatustieteen päivillä 21. -22.11.2019 Joensuussa esityksessä ja siihen liittyvässä keskusteluosuudessa painottui erityisesti se, voidaanko hankkeessa kehitettyä käsitettä osaamisidentiteetti hyödyntää muissakin kuin ammatillisen koulutuksen kontekstissa.

Tämä kirjoittajakolmikko on vielä hankkeen loppumetreillä työstänyt tutkimuspäiviltä saadun rohkaisevan palautteen innoittamana Designing my Life -uraohjausmalli osaamisidentiteetin rakentumista tukemassa -artikkelia.

Kaikki esitykset pohjautuivat OSATA-hankkeen artikkeleihin:

Raudasoja, A., Heino, S. & Rinne, S. (2019). Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 5.8.2019. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisidentiteetin-rakentuminen

Raudasoja, A. & Rinne, S. (2018). Opettajien osaamisen kehittyminen kohti uutta osaamisidentiteettiä. HAMK Unlimited Journal 15.5.2018. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisen-kehittyminen

Työelämätaidot esiin -valmennuskokonaisuus opetus- ja ohjaushenkilöstölle

5.6.2019

Osata-Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeen materiaaleista on versonnut laaja koulutuspaketti omien vahvuuksien tunnistamisesta ja tulevaisuuden työelämätaidoista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta ja on osallistujalle maksuton. Matka- ja majoituskustannuksista vastaa osallistuja itse. Koulutusta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu.

Koulutuksen kuvaus

Ohjaamme nuoria työelämään ja tulevaisuuteen, jonka osaamistarpeista emme voi olla varmoja. Varmaa kuitenkin on, että omat vahvuutensa tunteva, hyvinvoiva ja innostunut osaaja haluaa kehittää itseään ja työtään. Vahva osaamisidentiteetti ja positiivinen psykologinen pääoma ovat parasta pääomaa tulevaisuuden työelämään!

Koulutus toteutetaan samansisältöisinä Oulussa ja Kuopiossa.

Tavoite

Tässä toiminnallisessa valmennuskokonaisuudessa kehität valmiuksiasi ohjata nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan sekä lisäämään ymmärrystä tulevaisuuden työelämästä ja sen muutoksista. Valmennuksessa tutustutaan osaamisidentiteetti-ajatteluun sekä positiivisen psykologian pääoman käsitteeseen, ja tapoihin tukea niiden kehittymistä osana opetusta ja ohjausta. Vahva osaamisidentiteetti kantaa myös tulevaisuuden työelämän muutoksissa!

Image by Free-Photos from Pixabay

Valmennus tarjoaa sinulle konkreettisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä oppilaiden osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen, nimeämiseen ja esiintuomiseen. Osana valmennusta sparraamme eri kouluasteiden ja työelämän yhteistyötä ja uusien toimintatapojen kehittämistä oppilaan osaamisidentiteettiä vahvistaen!

Kohderyhmä

Perusopetuksen ja lukion opetus- ja ohjaushenkilöstö.

Sisällöt

1. Vahvuudet esiin! Itsetuntemus ja osaaminen keskiöön
– Itsetuntemus ja vahvuudet työelämässä, 2 op (koulutuspäivä Oulussa 12.9.2019 ja Kuopiossa 10.9.2019)
– Osaamisidentiteetti, 2 op (koulutuspäivä Oulussa 2.10.2019 ja Kuopiossa 4.10.2019)

2. Osaaminen esiin! Osaamisidentiteettiä tukeva ohjaus
– Osaamisportfolio (verkko-opintoina), 2 op, alkaen 28.10.2019
– Työelämän muutos ja osaamistarpeet, 2 op (koulutuspäivä Oulussa 7.11.2019 ja Kuopiossa 5.11.2019)
– Uraohjauksen työkalut osaamisidentiteettiä vahvistamassa, 2 op (koulutuspäivä Oulussa 28.11.2019 ja Kuopiossa 26.11.2019)

3. Innostu ja onnistu yhteistyössä!
Osio (6 op) toteutetaan osallistujan ja hänen koulunsa tarpeisiin räätälöitynä kehittämisyhteistyönä tai sparrauksena, toteutus keväällä 2020

Toteutusajat

Koulutus järjestetään samansisältöisenä kokonaisuutena kahdella paikkakunnalla, Oulussa ja Kuopiossa. Valitse itsellesi sopivin paikkakunta ilmoittautuessasi. Koulutuskokonaisuus koostuu lähiopetuspäivistä ja verkkovalmennuksista sekä osallistujille räätälöitävästä kehittämistehtävästä.

Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta ja on osallistujalle maksuton. Matka- ja majoituskustannuksista vastaa osallistuja itse.

Ilmoittaudu koulutukseen tästä
Ilmoittautumiset 30.8.2019 mennessä. Alle viikkoa ennen koulutusta tehdyistä peruutuksista peritään peruutusmaksu 200e.

Kouluttaja(t)

Laura Halonen

Lehtori, Ammatillinen opettajakoulutus

050 3609516
Sanna Wenström

Tuntiopettaja, Ammatillinen opettajakoulutus

040 1903494

Johanna Ollila
Projektipäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Yhteystiedot

Päivi Haapakoski

Koulutussuunnittelija, Ammatillinen opettajakoulutus

040 1415163
Marjo-Kaisa Liukkonen

Koulutussihteeri, Ammatillinen opettajakoulutus

050 4320291

Osaamismatkalla läpi opintojen!

15.4.2019

Juttu on alunperin julkaistu Suomen Opinto-ohjaajat Ry:n Opinto-ohjaaja 2/2019 -lehdessä. 

Tammikuussa 2018 astui voimaan suurin koulutuslainsäädännön muutos vuosikymmeneen – ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin myötä yksilölliset opintopolut ovat nousseet entistä suurempaan rooliin ja koulutuksessa tulee huomioida myös opiskelijan aiempi osaaminen. OSATA –osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeessa olemme pyrkineet vastaamaan muutokseen ja kehittäneet uudenlaista ohjausmallia ammatilliseen koulutukseen.

Vaikka työ muuttuu, osaaminen säilyy

Työ ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Digitalisaation, alustatalouden ja globalisaation myötä osa ammateista katoaa ja toisaalta uusia töitä ja ammatteja syntyy tilalle – yhä kiihtyvämmässä tahdissa. Opinto- ja työpolut eivät ole enää lineaarisia, vaan taitoja ja osaamisia kerrytetään sekä opintojen aikana että työelämässä. Osaamista hankitaan työelämän ja opintojen lisäksi myös vapaa-ajalla tai harrastuksissa ja tätä osaamista pitäisi oppia hyödyntämään paremmin. Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat, eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin tai ammattinimikkeeseen. Tässä muutoksessa tärkeäksi taidoksi nousee yksilön kyky tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan.

OSATA-hankkeessa onkin tultu siihen lopputulokseen, että ammatti-identiteetti-käsitteen rinnalle opiskelijalle pitäisi rakentua opintojen aikana myös osaamisidentiteetti. Osaamisidentiteetti on ajassa muuttuva käsitys itsestä osaajana: siitä mitä tiedän, mitä osaan, miten voin kehittyä ja kuinka tuon osaamiseni esiin. Osaamisidentiteetin kehittymistä tulisikin tukea ohjauksella läpi opintojen.

Vaikka työ muuttuu, osaaminen säilyy. Vahva osaamisidentiteetti luo opiskelijalle varmuutta siitä, että ammatin katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, vaan uusia mahdollisuuksia. Tärkeää on, ettei työn muutoksesta luoda nuorille uhkakuvaa, vaan tulevaisuus nähdään positiivisessa valossa. Tavoitteenamme on auttaa opiskelijaa tunnistamaan osaamisen henkilökohtaiset ulottuvuudet ja näkemään oma osaamisensa osana erilaisia opinto- ja urapolkuja.

Konkreettisia välineitä ohjauksen tueksi

Hankkeen kehitystyössä ovat mukana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Raahen koulutuskuntayhtymä Brahe, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Taustalla on tekijöiden pitkä yhteistyö ohjauksen kehittämishankkeiden parissa.

OSATA-hankkeen yksi konkreettinen tulos on osaamisidentiteettiä tukevien tehtävien ja harjoitusten kehittäminen ohjaustyötä tekeville. Vapaasti hyödynnettävät tehtävät on koottu Sampo-ohjaussivustolle: www.osata.fi/sampo. Ohjaussivuston harjoitukset ja tehtävät on luotu ammatillisten perustutkintojen Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnonosan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen (1 osp) toteutukseen, mutta niitä voi hyödyntää kaikessa ohjaustyössä koulutusasteesta ja -alasta riippumatta. Esimerkiksi lukion opinto-ohjaajat ovat löytäneet tehtävistä OPO2-kurssille sopivaa materiaalia. Tehtävät toimivat parhaiten ryhmässä tehtynä, sillä se mahdollistaa kokemusten jakamisen ja vertaisoppimisen. Osaa tehtävistä voi käyttää hyvin myös yksilöohjauksessa.

Sampo-ohjaussivuston tehtävien avulla opiskelija voi opetella tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, miettiä tulevaisuuden työelämätaitoja tai pohtia jatko-opiskelumahdollisuuksiaan. Yhdistävänä tekijänä tehtävissä on tulevaisuussuuntautuneen ajattelun tukeminen ja vaihtoehtojen avaaminen. Tehtäviä on pilotoitu vuonna 2018 ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa Lappian, Sedun ja Brahean oppilaitoksissa. Olemme tehneet pilotointeja matkailu- ajoneuvo- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden kanssa ja testanneet, miten harjoitukset toimivat erilaisten ja eri aloja opiskelevien opiskelijoiden kanssa. Tällä hetkellä mietimme hankkeessa eri tehtävien vaihtoehtoisia toteutustapoja kuten pelillistämistä.

Osaamismatkalla läpi opintojen!

Oleellista osaamisidentiteetin rakentumisen kannalta on, että opiskelija- ja urasuunnitteluvalmiuksiin kuuluvia taitoja opeteltaisiin läpi opintojen.  Yksittäisten tehtävien lisäksi olemme kehittäneet hankkeessa niiden tueksi Osaamismatka-ohjausmallin. Osaamismatka on valmiiksi paketoitu kuuden tapaamiskerran mittainen kokonaisuus, joka sopii Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnonosan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen (1 osp) toteutukseen. Osaamismatka on ryhmässä toteutettava prosessi, jonka aikana opiskelija työstää suhdettaan omaan alaansa ja ammattiin, sekä niiden kytkeytymistä omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Osaamismatkan työpajoissa opiskelijat pohtivat erilaisten harjoitteiden kautta omia lähtökohtiaan ammatilliseen opiskeluun, ensikokemuksiaan opiskeltavan alan työstä, opiskeluun vaikuttavia haasteita ja opintojen etenemistä edistäviä tekijöitä sekä omaa ammatillista tulevaisuuttaan.  Tehdyt harjoitukset opiskelija kokoaa omaan osaamissalkkuunsa. Osaamissalkku voi olla alasta riippuen esimerkiksi blogi tai sähköinen portfolio, kunhan se on opiskelijan hyödynnettävissä myös valmistumisen jälkeen. Tarkoituksena on, että tehtyjä harjoituksia voi myöhemmin hyödyntää CV:n kokoamisessa ja oman osaamisen markkinoinnissa työnantajalle. Lisäksi Osaamismatkan voi yhdistää henkilökohtaiseen kehittymisen suunnitelman (HOKS) päivittämiseen. Osaamismatka-ohjausmallia on testattu yhteistyöoppilaitoksissa, ja se on saanut hyvää palautetta.

Osaamismatka koostuu kuudesta tapaamiskerrasta, joiden teemat ovat:

  1. Omat lähtökohdat ammatilliseen koulutukseen
  2. Opiskelijana ammatillisessa koulutuksessa
  3. Kokemukset alan töistä
  4. Osaamisella työuralle
  5. Osaaminen näkyväksi
  6. Osaamissalkku

Kevään aikana julkaisemme Osaamismatka-ohjausmallin vapaaseen käyttöön. Parhaillaan hankkeessa järjestetään koulutuksia opettajille ja ohjaajille eri puolilla Suomea. Koulutuksissa perehdytään OSATA-hankkeen ohjausmalliin, osaamisidentiteetin käsitteeseen ja kokeillaan käytännössä Sampo-ohjaussivuston harjoituksia. Koulutukset ovat olleet tulleet nopeasti täyteen, joten tilausta tällaiselle ohjauspaketille siis selkeästi on.

Projektiasiantuntijat Anne Nieminen ja Sari Miettinen,

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

 

 

Osaamisidentiteettiä rakentamassa

7.8.2018

Työ muuttuu, siitä valtakunnallisessa keskustelussa ollaan pääsääntöisesti yhtä mieltä. Siitä, mitä työelämän muutos konkreettisesti tulee tarkoittamaan, on kuitenkin eroavia mielipiteitä. Missä määrin robotiikka tulee korvaamaan ihmisten tekemää työtä? Entä mitä vaikutuksia digitalisaatiolla tulee olemaan työn tekemisen tapoihin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaajia työelämään. Millaisen osaamisen karttumista meidän tulisi siis jatkossa tukea? Valtakunnallisesti toimijoita yhdistävässä OSATA-hankkeessa olemme sitä mieltä, että ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee varmistaa myös opiskelijan osaamisidentiteetin rakentuminen.

Osaamisidentiteetin käsitteellä vastataan sekä työelämän muutokseen että ammatillisen koulutuksen reformiin. Ammatillisen koulutuksen reformin keskiössä ovat osaamisperusteisuus, joka määrittää koulutuksen menetelmiä ja tavoitteita, sekä asiakaslähtöisyys joka määrittää sen oletettua kohdetta. Asiakaslähtöisyyttä ovat reformin mukainen henkilökohtaistaminen ja yksilöllisten opintopolkujen luominen. Osaamisidentiteetin käsitteellä laajennetaan osaamisperusteisuuden ajatusta lähtien siitä, että ammatillisessa koulutuksessa hankitun ammatillisen osaamisen lisäksi koulutuksessa on kyse myös opiskelijan identiteetin muovautumisesta, joksikin tulemisesta. (Vieno, Helander & Saari 2017).

Mikä on se jokin, joksi opiskelijan pitää tulla? Keskeistä nykyisessä työelämän muutoksessa on muutoksen jatkuvasti kiihtyvä vauhti. Opiskelijoiden on kyettävä sopeutumaan teknologian kehitykseen sekä markkinavoimien tuottamiin muutoksiin. Oleellinen kysymys onkin, miten jatkuvaan ja kiihtyvään muutoksen suhtaudutaan, ja miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan tukea opiskelijoiden resilienssin kasvua? Resilienssin kasvulla tarkoitetaan tässä yhteydessä opiskelijan minäpystyvyyttä eli uskoa omiin vahvuuksiinsa, sekä joustavaa ja sujuvaa kykyä toimia yllättävissäkin tilanteissa yhteiskunnassa, jossa mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Siksi onkin tärkeää, että opiskelijalle rakentuu koulutuksessa ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin lisäksi muutoksessa selviytymisen strategiat sisältävä osaamisidentiteetti.(Vieno, Helander & Saari 2017.).

Vahva osaamisidentiteetti luo opiskelijalle varmuutta siitä, että ammatin katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, vaan uusia mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan sopeutumiskykyä, sosiaalisia taitoja, kykyä reagoida nopeasti muuttuvaan työympäristöön, halua jatkuvaan uudelleen kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen sekä valmiutta vaihtaa työtehtävää tai jopa alaa (Tolvanen 2018). Osaamisidentiteettiä voidaan siis lähteä rakentamaan muun muassa näiden ominaisuuksien sekä jokaisen opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien kautta. Tärkeää on, ettei työn muutoksesta luoda nuorille uhkakuvaa, vaan tulevaisuus nähdään positiivisessa valossa, jota varten omaa ammatillista osaamista ja osaamisidentiteettiä kannattaa kehittää.

Jokaisen opiskelijan osaamisidentiteetin kehittyminen voidaan varmistaa esimerkiksi ottamalla se huomioon koulutuksenjärjestäjän ohjaussuunnitelmassa. Ohjaussuunnitelmassa varmistetaan ne tavat, joilla opiskelija hankkii aidosti tuntemuksen tutkintonsa rakentumisesta, ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sisällöistä sekä arvioinnin kriteereistä. Opiskelija siis tietää, mitä ammatillisesti osaa. Opiskelijan omien opintojensa tuntemus sekä oman osaamisensa reflektointi suhteessa arviointikriteereihin on tärkeää myös siksi, ettei ammatillisessa koulutuksessa vietetystä ajasta muodostu pelkästään leimalliseen paperiin tähtäävää läpijuoksua, vaan aitoa pyrkimystä osaamisen hankkimiseen. Tämän koulutuksenjärjestäjä voi huomioida kirjaamalla opiskelijan omien opintojen tuntemuksen sekä osaamisen itsearvioinnin auki ohjaussuunnitelman lisäksi sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) prosessiin että tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin.

Opiskelijan henkilökohtaisessa urasuunnittelussa sekä opiskelijan urasuunnittelua ja -valmiuksia tukevassa yksilö- ja ryhmäohjauksessa varmistetaan opiskelija käsitys siitä, mitkä ovat minun henkilökohtaiset vahvuuteni sekä mitä työelämässä vaadittavia taitoja ja ominaisuuksia minun tulee edelleen kehittää? Millaista työtä haluan tulevaisuudessa tehdä? Millä tavalla suhtaudun muutokseen? Millaisia strategioita minulla on muutostilanteissa toimimiseksi, miten joustavasti, soveltaen ja ennakoiden suhtaudun muutoksen, eli millaisen resilienssin omaan?

Hyvänä esimerkkinä osaamisidentiteetin tukemisen kehittymisestä ja sen merkityksestä toimii Jussin* tarina. Jussi tuli opiskelijaksi oppilaitokseemme toisesta oppilaitoksesta, jossa opinnot eivät olleet sujuneet tavoitteiden mukaan. Toiset opiskelijat osasivat kertoa Jussista jo ennen opintojen alkua: ”se on hyvä tyyppi, hyvä bilettämään.” Oppilaitoksen vaihtaminen ei aluksi biletysmentaliteettiin vaikuttanut, opinnot eivät vieläkään ottaneet sujuakseen ja poissaoloja kertyi paljon. Rästiin kerääntyvien opintojen vuoksi Jussi ohjattiin Opinpajaan, oppilaitoksen ohjaajan ja erityisopettajan luo. Aluksi Jussi oli Opinpajalle tullessaan sitä mieltä, ettei hän osaa mitään, eikä opintoja ehkä kannata jatkaa. Sosiaalisia taitoja, kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa sekä monia muita positiivisia valmiuksia Jussilla kuitenkin oli.

Jussi tarvitsikin tukea löytääkseen vahvuutensa ja sekä kannustusta siihen, että hän pystyy, kykenee ja osaa. Hänet täytyi vain ohjata huomaamaan nämä taidot ja ominaisuudet reaaliaikaisella ja rehellisellä palautteella. Kun käsitys omista taidoista ja vahvuuksista kasvoi, alkoi Jussi hyödyntää myös muuta tarjottua tukea ja opinnot lähtivät etenemään. Valmistumisen ollessa käsillä, kun Jussi oli tehnyt viimeisen näyttönsä, erityisopettaja kysyi häneltä: ”mikä oli se, miksi opinnot lähtivät sujumaan?” Jussin vastaus kuului: ”se oli se päätös, että nyt loppuu tämä perseily ja pitää ryhtyä tekemään.”

Olennaista Jussin tarinassa on se, että Jussi tarvitsi oppilaitoksen toimijoiden tukea omien kykyjensä löytämiseen, ennen kuin opinnot alkoivat sujua. Oppilaitoksessa on siis varmistettava, että työelämävalmiudet ja osaamisidentiteetin kasvun tukeminen kuuluvat yhtäläisesti kaikkien opiskelijoiden opintoihin. Varmistaminen voidaan tehdä esimerkiksi ohjaussuunnitelmassa ja siihen sisältyvässä HOKS:in prosessikuvauksessa kirjaamalla auki ne tavat, joilla opiskelijan urasuunnitelmaa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa rakennetaan. Kuinka usein suunnitelmaa tehdään, kenen ohjauksessa ja millaisia apukysymyksiä apuna käyttäen? Auki voidaan kirjata myös ne tavat, joilla hyödynnetään ryhmäohjausta osaamisidentiteetin kartuttamiseksi. Oivallisia paikkoja ovat esimerkiksi uusien tutkintojen perusteiden mukaiset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien sekä työelämässä toimimisen opinnot, puhumattakaan jokaisen tutkinnon ammatillisissa tavoitteissa olevista sisällöistä.

Tärkeintä on se, että koulutuksenjärjestäjä suunnitelmallisesti varmistaa sekä opiskelijan ammatillisen osaamisen että tarvittavien työelämävalmiuksien ja osaamisidentiteetin rakentumisen. OSATA – hanke tuottaa materiaaleja urasuunnittelun sekä osaamisidentiteetin kasvun tukemiseksi. Seuraa hankkeen etenemistä ja ota työkalut käyttöön!

Milka Grekula
Kirjoittaja työskentelee koulutuskeskus Brahessa. Ammatti-identiteetiltään hän on opinto-ohjaaja, osaamisidentiteetiltään jatkuvasta kehittämistyöstä ja uuden luomisesta voimaantuva innovatiivinen organisaattori.

Lähteet
Tolvanen, Pauliina 2018. Nyt se on tutkittu: Työelämä suosii sosiaalisia ihmisiä – he sekä työllistyvät paremmin että ansaitsevat enemmän. Viitattu 28.2.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10084634

Vieno, Atte & Helander, Jaakko & Saari, Juhani 2017. Osaamisperusteisuudesta osaamisidentiteettiin. HAMK Unlimited Journal. Viitattu 3.1.2018. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisperusteisuudesta-osaamisidentiteettiin

Väyläopinnot – reitti ammattiopinnoista ammattikorkeakouluopintoihin

4.6.2018

Väyläopinnot ovat Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopistojen Lappian ja Lapin koulutuskeskus Redun tapa tehdä yhteistyötä ammatillisten opiskelijoiden ohjaamisessa ammattikorkeakouluopintoihin. Lapissa nähtiin tärkeäksi kehittää oma malli, koska yhteistyö oppilaitosten välillä on ollut sujuvaa jo aiemminkin, olivathan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia saman kuntayhtymän omistuksessa ennen Lapin AMK:n perustamista.

Väyläopinnoissa samojen opiskelualojen tutkinnon perusteita vertaamalla haetaan mahdollisimman paljon opiskelijaa hyödyttävä tapa siirtyä mutkattomasti koulutusasteelta toiselle.

Väyläopinnoissa opiskellaan 30 opintopistettä ensimmäisen lukuvuoden ammattikorkeakouluopintoja ammatillisten opintojen aikana. Ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi ammatillisia opintoja ja ammatillisista opinnoista tunnustetaan AHOT-menettelyn kautta soveltuvia osia AMK-opintoihin. Väyläopinnot lyhentävät ammatillisten ja AMK opintojen yhteiskestoa noin vuodella. Ammattiopistojen ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat neuvotelleet sopimuksen opintojen toteuttamisesta siten, että ammattiopintojen ja AMK:n yhdistäminen kestää yhteensä kuusi vuotta.  Väyläopinnot ovat pääsääntöisesti toisen vuoden kevätlukukauden tai kolmannen vuoden syyslukukauden opintoja, mutta yksilöllisiä räätälöintejä on mahdollisuus tehdä.

Vaikka väyläopinnot varsinaisesti starttaavat vasta 2018 syyslukukaudella, niin ne ovat herättäneet Ammattiopisto Lappiassa runsaasti kiinnostusta.  Opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan 2016 aloittaneista yhteensä 34 oli kiinnostunut väyläopinnoista ja 2017 aloittaneista 35.

Osata-projektin aikana opinto-ohjaajat ovat suunnitelleet väyläopintojen toteuttamista osana opiskelijoiden uraohjausta. Opiskelijoille on tehty kysely väyläopintojen kiinnostavuudesta ja pidetty aiheesta tiedotustilaisuuksia yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun edustajien kanssa.

Ohjaus ja valinta väyläopintoihin on osa Lappian opinto-ohjaajien työkenttää. Opinto-ohjaajat haastattelevat hakijat ja kartoittavat hakijan mahdollisuuksia opiskella omien ammatillisten opintojensa ohella AMK opintoja. Ammattiopiston opinto-ohjaajien tekemän esivalinnan pohjalta AMK valitsee väyläopiskelijat.

Väyläopinnoissa on jo kokeiluluonteisesti aloittanut muutama opiskelija. Yksi heistä on Tornion Lappiassa teknistä suunnittelua opiskeleva Jyri Nissinen, joka on opiskellut Lapin AMK:n Rovaniemen toimipaikassa rakennusalan insinöörin opintoja monimuoto-opiskeluna. Jyri kertoo, että opinnoissa on ollut paljon verkossa tapahtuvaa oppimista: luentoja on voinut kuunnella kotona ja tenttejäkin on ollut verkossa. Opintoihin on ollut helppo saada opettajilta tukea ja nauhoitettuja luentoja voi katsoa useampaan kertaan, jos tarvitsee. Opiskelu vaatii oma-aloitteisuutta ja oman opiskelun organisointia. Aluksi pärjääminen matematiikan opinnoissa arvelutti, mutta ne ovat sujuneet kuitenkin hyvin.

Jyri kertoo, että opinnoissa on keskeistä projekti, johon kaikki opiskeltavat opintojaksot liittyvät koko lukukauden ajan. Opetusjärjestelyjä hän pitää hyvinä ja kannustavina. Opinnoissa on ollut myös haasteensa, varsinkin niihin liittyvä ajoittainen kulkeminen Rovaniemellä ja siellä majoittuminen ovat olleet torniolaiselle Jyrille taloudellisesti rasittavia. Omien kokemustensa perusteella Jyri suosittelee opintoja muillekin, jos on valmis tekemään töitä eikä säikähdä haasteita. Jyri lähti väyläopintoihin, koska haluaa laajentaa osaamistaan ja korkeakouluopinnot ovat olleet hänellä mielessä jo aiemmin.

Kaisu Liiten, opinto-ohjaaja, Ammattiopisto Lappia

Copyright © 2025 · Monochrome Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Youtube