Oppiminen ja osaamisen kehittyminen ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuvia ja jatkuvassa muutoksessa olevia asioita, joissa sosiaalinen ympäristö on keskeinen toimintakenttä. Tästä syystä minusta on kiinnostavaa pohtia, millaisia ovat tulevaisuusajattelun ja sosiaalisen verkoston toimintaa kuvaavien käsitteiden mahdolliset leikkauskohdat. Lisäksi on mielenkiintoista, osaamisidentiteettikäsitteen näkökulmasta katsottuna, millainen rooli sosiaalisella ympäristöllä on tietoisessa osaamisen kehittämisessä ja tulevaisuusajattelussa. Tässä kirjoituksessa keskityn ensisijaisesti sosiaaliseen verkostoon identiteetin kehittymisen ympäristönä. Pohdin aihetta käsitteellisellä tasolla ja pyrin löytämään joitain täydentäviä näkökulmia osaamisidentiteetin käsitteeseen.

Näkemykseni mukaan osaamisidentiteetin ytimessä on sosiokulttuurinen näkemys oppimisesta. Tämän lähestymistavan mukaan oppimista on tarkasteltava yhteisön näkökulmasta ja yksilöitä sosiaalisen ympäristön toimijoina. Oppimiseen toki kuuluu myös tiedonhankinta ja yksilöllisen osaamisen sekä asiantuntijuuden kehittyminen, mutta ne tapahtuvat myös sosiokulttuurisessa kontekstissa eli sosiaalisessa ympäristössä. Lähtökohtaisesti oppimisessa on kyse siitä, miten ihminen hahmottaa oman kehityksensä osana maailmassa olemista ja omassa toimintaympäristössä toimimista. Osaamisidentiteetin kehittymisessä merkittävää on, millaisia ajattelun ja toimintatavan muutoksia ihminen tunnistaa ja miten hän tunnistaa roolinsa muutokset. Käytännössä osaamisidentiteetin kehittyminen voisi merkitä esimerkiksi sitä, miten ammattiin opiskelevan henkilön rooli eroaa ammatissa pitkään työskennelleen ihmisen roolista.  Osaamisen tavat ja käsitys siitä, millainen toimija ihminen on suhteessa muihin, kehittyy jatkuvasti ja laajenee alakohtaisesta ammatti-identiteetistä käsitykseksi kokonaisvaltaisesta osaamisidentiteetistä.

 Tulevaisuuden osaaminen on muutakin kuin tietoa

Osaamista ja sen kehittymistä tai tietoista kehittämistä koskevassa keskustelussa lähdetään usein siitä, että toimintaympäristömme ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ja suhteellisen nopeastikin. Muutokset tietyn ammattialan koulutuksessa tapahtuvat kuitenkin hitaammin, eikä kaikkia muutostarpeita ole mahdollista edes ennakoida tai reagoida ennen kuin ne ovat jo ehtineet muuttua toisiksi. Siksi koulutuksen perustana tulisi olla vahvat yleistaidot eli geneeriset taidot, joita ovat lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen lisäksi ajattelun- ja opiskelun taidot kuten vaikkapa tiedon etsintä ja valmiudet uuden oppimiseen. Geneerisiin taitoihin luetaan myös sosiaaliset taidot ja työelämätaidot, vaikka niissä onkin päällekkäin ja ristikkäin meneviä käsitteitä ja kehämäisyyttä. Näiden perustaitojen päälle rakennamme jatkuvassa muutoksessa olevia osaamisia ja taitoja, jotka voivat olla erityistä ammattiosaamista tai yleisluonteisia, mutta hyvin syvällisiä taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi johtotehtävissä.

Osaamisen kehittämisessä on kyse myös tulevaisuuden osaamistarpeista ja niiden ennakoinnista. Käytännön kysymyksenä on, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja millaisia ovat tulevaisuuden ammatit. Yhteiskunnallisella tasolla näillä kysymyksillä onkin merkitystä, mutta yhden ihmisen näkökulmasta oman työuran suunnittelu trendien ja tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmasta on varsin riskialtista, koska muutokset voivat olla nopeita ja jyrkkiä. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehitetyssä tulevaisuusohjauksen mallissa ja työvälineissä painottuvatkin ihmisen omien toiveiden ja tarpeiden tunnistus sekä niiden pohdinta suhteessa tulevaisuuden toimintaympäristön kehitykseen. Tulevaisuusohjauksessa omaa tulevaisuutta koskeva päätöksenteko ei perustu vain tietoon vaan myös tunteiden pohtimiseen, intuitioon ja omaan osaamisidentiteetin rakentamiseen.

 Sosiaalinen ympäristö osaamisidentiteetin kasvualustana

Tulevaisuusajattelu ja asenne tulevaisuuteen on totuttu hahmottamaan klassisen jaottelun mukaan passiiviseen, reaktiivisen, preaktiiviseen ja proaktiiviseen. Osaamisidentiteetin tietoisen rakentamisen kannalta luonnollisesti preaktiivinen eli tulevaisuuteen varautuva ja proaktiivinen eli aktiivinen vaikuttaminen tulevaisuuteen ja tietoisten valintojen tekeminen on asenteita, joita osaamisidentiteetin tietoinen pohdinta vaatii. Identiteetin rakentumisen käsite pitää sisällään kuitenkin myös muut tavat suuntautua tulevaisuuteen. Identiteetti kehittyy ja muuttuu ihmisen elämässä jatkuvasti, oli asenne tulevaisuuteen mikä tahansa. Tästä johtuen mielestäni on oleellista kiinnittää huomiota sosiaaliseen ympäristöön laajasti ja tunnistaa niitä yhteiskunnan rakenteellisia tekijöitä, jotka muokkaavat erityisesti nuorten osaamisidentiteetin kehittymistä.

Osaamisidentiteetin rakentuminen on siis syvällisesti sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvaa. Oman osaamisen monipuolinen kehittyminen tapahtuu verkostoissa, joissa informaalilla eli arkielämän oppimisella on merkittävä rooli, ja se on ammatillisen kehittymisen kannalta myös tärkeä ympäristö. Sosiaalinen verkosto voi olla vertauskuva ihmisten välisistä suhteista tai hajautetuista sosiaalisista järjestelmistä erotuksena siihen miten organisaatiot tai sosiaaliset ryhmät ymmärretään. Osaamisidentiteetin rakentuu verkostomaisessa avoimessa ympäristössä, jota ei rajoita ammattialat tai organisaatioiden rakenteet.

 Tietoista toimijuutta

Tulevaisuusajattelua, osaamisidentiteettiä ja sosiaalisia verkostoja yhdistää ainakin toimijuuden käsite. Toimijuus on käsitteenä monimuotoinen ja hankalasti määriteltävä, mutta sitä ei voi tai kannata osaamisidentiteetin pohtimisessa ohittaakaan. Tulevaisuudentutkijat, Sanna Ahvenharju ja Matti Minkkinen, ovat korostaneet toimijuutta osana yhtenä osatekijänä tulevaisuustietoisuuden määrittelyssä. Ymmärrän toimijuuden ja näkemyksen ihmisestä aktiivisena oman tulevaisuuden luojana keskeisenä osana osaamisidentiteettiä. Osallisuuden ja osallistumisen kautta muodostuu ymmärrys ihmisen omista resursseista ja syntyy mahdollisuuksia aloitteellisuuteen ja aktiiviseen toimintaan yhdessä muiden kanssa.

Osaamisidentiteetin kehityksessä merkittävää on ymmärtää käytännön työn, toiminnan ja tiedon rooli identiteetin rakentumisessa. Osaamisidentiteetin rakentumisessa on syytä ottaa mukaan useita erilaisia näkökulmia kuten yhteiskunnan tuotantotavat, sosiaaliset suhteet ja ihmisten kulutustavat. Yhteinen nimittäjä eri näkökulmissa on identiteetin rakentumisen sosiaalinen luonne ja käsitys siitä, että oppimisen ja tiedon muodostus tapahtuvat sosiaalisten suhteiden verkostossa. Osaamisidentiteetin kehitys on tietoa siitä, mitä osaan, mutta myös käsitys siitä, millainen olen ja miten olen suhteessa muihin ihmisiin oman osaamiseni kautta.

Tämä sosiaalisten suhteiden verkoston näkökulma tuo osaamisidentiteetin käsitteeseen vahvasti myös sosiaalisen ulottuvuuden Osaamisidentiteettiä ei voi ikään kuin itse päättää ja määrätä vaan se edellyttää muilta ihmisiltä saatua osaamisen tunnistusta ja tunnustusta. Kykyä kehittää osaamista yhteistyössä muiden ihmisten kanssa kuvattu yksilöllisellä vastaanottokyvyllä tai kyvyllä omaksua muiden osaamista (absorptive capacity). Sosiaalisten suhteiden verkostojen näkökulma korostaa tiedon siirtymisen käytäntöjä, erilaisia rooleja sosiaalisessa verkostossa kuten tiedon välittäjät ja tulkitsijat sekä sosiaalista pääomaa osana yksilöllistä osaamista.

 Verkostoajattelu yksilön tukena

Osaamisidentiteetin kehittämisen sosiaalinen puoli voisi olla tiivistettävissä prosesseihin, joissa yhdistyvät erilaiset oppimisen muodot ja ympäristöt, sosiaalinen vuorovaikutus ja sen rakenteet sekä merkitysten prosessointi niin yksilöllisellä kuin ryhmätasollakin. Osaamisidentiteetti rakentuu sille, että tiedän mitä, miksi ja miten jotakin teen, kuka minä olen ja miten muut minut näkevät. Identiteetin rakentumisen avoimet ympäristöt ovat verkostomaisia ja vuorovaikutteisia eri alojen ja erilaisten toimintojen yhdistelmiä, joissa ihmisten välinen osaamisen rakentuminen ja tiedon muodostus tapahtuu.

Yleisesti uskomme, että monipuoliset verkostot ja erilaisissa ympäristöissä toimiminen lisäävät ihmisen sosiaalista pääomaa ja kykyä omaksua muilta tietoa ja osaamista. Toimijuudella on keskeinen merkitys sosiaalisten verkostojen ja yksilöllisten persoonallisuuden piirteiden ohella myös ammatillisessa kehittymisessä. Osaaminen on perustaltaan sosiaalista, se ei ole pelkästään yksilön vastuulla ja hänen kyvyistään kiinni. Verkostomainen näkemys osaamisidentiteetin kehittymisestä torjuu myös mahdollista riskiä siitä, että ammatillinen kehittyminen kutistuisi johonkin tiettyyn yhteisöön, jossa ihmisen identiteetti jähmettyy kapeaksi näkemykseksi siitä, millainen ihminen on ja mihin hän pystyy.

Leena Jokinen, Koulutuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

 

Lähteet

Ahvenharju, Sanna. 2018. ”The Five Dimensions of Futures Consciousness.” Futures 104: 1-13. doi:10.1016/j.futures.2018.06.010. https://utu.finna.fi/PrimoRecord/pci.sciversesciencedirect_elsevierS0016-3287(17)30161-1.

Brown, John Seely and Paul Duguid. 2001. ”Knowledge and Organization: A Social-Practice Perspective.” Organization Science 12 (2): 198-213. doi:10.1287/orsc.12.2.198.10116.

Hytönen, Kaisa. 2016. ”Bridging Academic and Working Life Expertise in Continuing Professional Education: A Social Network Perspective.”fi=Turun yliopisto|en=University of Turku|.

Kristiina Kumpulainen. Antti Rajala Jaakko Hilppö. Merkkejä tulevaisuuden oppimisympäristöistä.

Raportit ja selvitykset 2010:3. Opetushallitus

Mäkimattila, Martti, Timo Junell, and Tero Rantala. 2015. ”Developing Collaboration Structures for University-Industry Interaction and Innovations.” European Journal of Innovation Management 18 (4): 451-470. doi:10.1108/EJIM-05-2013-0044.

Minkkinen, Matti. 2019. ”Making the Future by using the Future: A Study on Influencing Privacy Protection Rules through Anticipatory Storylines.” New Media & Society 21 (4): 984-1005. doi:10.1177/1461444818817519.

Vieno, A., Helander, J. & Saari, J. (2017). Osaamisperusteisuudesta osaamisidentiteettiin. HAMK Unlimited Journal 29.12.2017.

 

Keväällä 2019 Osata-hankkeessa keskityttiin täysillä ohjaajakoulutuksiin, joita toteutettiinkin seitsemällä paikkakunnalla: Jyväskylässä, Oulussa, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Kotkassa. Koulutuksen sisältö ja materiaalit on tuotettu OSATA-hankkeen aikana ja niitä on testattu 2018–2019 ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmillä ja koulutusaloilla.

Ennen koulutusta osallistujat perehtyivät ennakkomateriaalin avulla osaamisidentiteetin käsitteeseen, työelämässä tarvittaviin taitoihin sekä positiivisen psykologian näkökulmaan. Itse koulutuspäivä oli tiivis kuuden tunnin paketti, jossa keskityttiin osaamisidentiteettiä tukeviin harjoituksiin ja niiden soveltamiseen käytännön ohjaustyössä. Kädet laitettiin niin sanotusti saveen: osallistujat pääsivät lyhyiden tietoiskujen välissä testaamaan harjoituksia itse.

Koulutuspäivän harjoituksissa käsiteltiin neljää teemaa: 1. Mikä minua kiinnostaa ja missä olen hyvä? 2. Opintojen etenemistä haastavat ja edistävät tekijät 3. Millaista osaamista työelämässä tarvitaan? 4. Ammatillinen tulevaisuus. Yhdessä nämä teemat muodostavat yhtenäinen kokonaisuuden ja ohjatun prosessin: Osaamismatkan.

Opiskelu- ja urasuunnittelutaitoja voi ja pitää harjoitella

Koulutuksissa käytiin keskustelua myös siitä, miten työelämä on muuttumassa ja mitä työnantajat odottavat työntekijältä. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat lähes alasta riippumatta yhä enemmän sellaiset taidot kuin luova ongelmanratkaisukyky, kriittinen ajattelu, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, empatia sekä uuden oppimis- ja soveltamiskyky (Future of Jobs, 2016, World Economic Forum). Tulevaisuuden – mutta myös jo tämän päivän – työelämässä tarvittavat taidot ovat usein niin sanottuja geneerisiä taitoja, jotka kytkeytyvät mm. opiskelu-, urasuunnittelu- ja työelämätaitoihin.

Nämä taidot eivät synny itsestään vaan vaativat harjoittelua ja ajatusten vaihtoa muiden kanssa. Sama koskee oman osaamaisen tunnistamista ja sanoittamista, jotka ovat tärkeitä niin koulutuksen osaamisperusteisuuden kuin oman uran suunnittelun kannalta. OSATA-hankkeen harjoitukset on tarkoitettu tukemaan edellä mainittujen taitojen vahvistamista. Harjoitusten sitominen kokonaisuudeksi, Osaamismatkaksi, tekee opiskelu- ja urasuunnittelutaitojen oppimisesta prosessin, jossa oma osaaminen ja sen näkeminen osana erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia kehittyvät läpi opintojen.

Osaamismatkan teemat ja niiden käsittelyyn kehitetyt harjoitukset on tehty tukemaan erityisesti ammatillisen koulutuksen ura- ja opinto-ohjausta, mutta niitä ovat menestyksekkäästi hyödynnetty myös peruskoulussa ja lukiossakin. Ammatilliset oppilaitokset voivat koostaa OSATA-hankkeen harjoituksista mieleisensä paketin Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet (1 osp) jakson toteuttamista varten, sillä harjoitukset vastaavat suoraan kyseisen jakson tavoitteisiin.

Konkretiasta kiitosta

Koulutusten suosio yllätti meidät positiivisesti ja lähes kaikki koulutukset tulivat nopeasti täyteen. Koulutuksiin osallistui innokasta porukkaa, joka oli valmis kehittämään ohjausosaamistaan ja ottamaan harjoitukset käyttöön omassa työssään. Koulutuksessa pohdittiin myös vaihtoehtosia tapoja tehtävien tekemiselle sekä sopivuutta erilaisille opiskelijaryhmille.

Koulutuksista kerättiin palautetta ja kyselyyn vastasi 49 osallistujaa. 55 % vastaajista työskenteli ammatillisen koulutuksen parissa, loput peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Vastaajista 94 % näki osaamisidentiteetin kehittymisen tukemisen olevan tärkeä tai erittäin tärkeä osa omaa työtä ja 98 % piti koulutuksessa esiteltyjä työkaluja hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä oman työnsä kannalta. 55 % vastaajista antoi koulutukselle korkeimman arvosanan 5 (asteikolla 1-5) ja loput 45% arvosanan 4. Palautteen perusteella voikin todeta, että maaliin osuttiin: käytännönläheisille harjoituksille on ohjauskentällä tarvetta ja myös osaamisidentiteetin käsite koetiin hyödylliseksi.

Osaamisen mind mapin tekeminen oli valaisevaa. Siitä oli hyötyä niin oman osaamisidentiteetin hahmottamiselle kuin tulevaisuudessa myös työhön hyödyllinen työkalu (kuten muutkin koulutuksessa käydyt harjoitteet).

Hyvät kouluttajat, tehokas ja tiivis rakenne. Toiminnallisuus.

Konkreettiset tehtävät ja keskustelu kollegoiden kanssa niiden pohjalta.

Toiminnallisuus, vuorovaikutus ja ryhmämuotoinen työskentely uusien tuttavuuksien kanssa.

Mahdollisuuksien näkeminen tehdä toisin, vaihtaa näkökulmaa.

Inspiroivat koulutuksen vetäjät, kiitos!”

Kevään 2019 koulutuksista vastasivat pääosin Laura Halonen ja Sanna Wenström Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Muutamalla paikkakunnalla puikkoihin tarttuivat Sari Miettinen, Johanna Ollila ja Anne Nieminen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Kaiken kaikkiaan OSATA:n ohjaajakoulutuksiin osallistui kevään aikana lähes 200 ohjaustyön ja opettamisen ammattilaista tai opiskelijaa. Lisäksi OSATA-hankkeen työkaluja ja osaamismatka konseptia käsiteltiin Tulevaisuusohjauksen täydennyskoulutuksessa, johon osallistui 60 opettajaa ja ohjaajaa eri oppiasteilta ja eri puolelta Suomea.

Järjestämme syksyn 2019 aikana hankkeen tiimoilta vielä muutamia koulutuksia, mutta panokset laitetaan tulosten ja harjoitusten muotoilemiseen ja niistä tiedottamiseen. Hankkeen loppuseminaari järjestetään Helsingissä 30.10.2019 klo 12-16. Stay tuned!

• Ohjaajakoulutusten kevään 2019 materiaalipaketti
• Osaamismatkan toteutusvaihtoehtoja
• Sampo-ohjaussivusto
• Työ muuttuu – mitä sitten? Välineitä muutoksen käsittelyyn -esitys (pdf)

Mikäli OSATA-hankkeen koulutusten teemat kiinnostavat, niihin voi syventyä lisää kahdessa täydennyskoulutuksessa:

• 10.9.2019 – 31.5.2020 järjestetään Työelämätaidot esiin – valmennuskokonaisuus perusopetuksen ja lukion opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 3.9.2019 mennessä OAMK:in täydennyskoulutuksen kautta.
• Keväällä 2020 alkaa Osaamisidentiteettiä rakentamassa – opiskelu- ja urasuunnittelutaidot ammatillisessa koulutus. Koulutus järjestetään Turussa, Oulussa ja Hämeenlinnassa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot tulevat syksyn aikana OAMK:in täydennyskoulutuskalenteriin ja siitä tiedotetaan hankkeen facebook-sivuilla.