Osaamismatkalla

Osaamismatkalla-hankkeen verkkosivut

Anne Nieminen

Osaamismatkalla läpi opintojen!

Juttu on alunperin julkaistu Suomen Opinto-ohjaajat Ry:n Opinto-ohjaaja 2/2019 -lehdessä. 

Tammikuussa 2018 astui voimaan suurin koulutuslainsäädännön muutos vuosikymmeneen – ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin myötä yksilölliset opintopolut ovat nousseet entistä suurempaan rooliin ja koulutuksessa tulee huomioida myös opiskelijan aiempi osaaminen. OSATA –osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeessa olemme pyrkineet vastaamaan muutokseen ja kehittäneet uudenlaista ohjausmallia ammatilliseen koulutukseen.

Vaikka työ muuttuu, osaaminen säilyy

Työ ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Digitalisaation, alustatalouden ja globalisaation myötä osa ammateista katoaa ja toisaalta uusia töitä ja ammatteja syntyy tilalle – yhä kiihtyvämmässä tahdissa. Opinto- ja työpolut eivät ole enää lineaarisia, vaan taitoja ja osaamisia kerrytetään sekä opintojen aikana että työelämässä. Osaamista hankitaan työelämän ja opintojen lisäksi myös vapaa-ajalla tai harrastuksissa ja tätä osaamista pitäisi oppia hyödyntämään paremmin. Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat, eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin tai ammattinimikkeeseen. Tässä muutoksessa tärkeäksi taidoksi nousee yksilön kyky tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan.

OSATA-hankkeessa onkin tultu siihen lopputulokseen, että ammatti-identiteetti-käsitteen rinnalle opiskelijalle pitäisi rakentua opintojen aikana myös osaamisidentiteetti. Osaamisidentiteetti on ajassa muuttuva käsitys itsestä osaajana: siitä mitä tiedän, mitä osaan, miten voin kehittyä ja kuinka tuon osaamiseni esiin. Osaamisidentiteetin kehittymistä tulisikin tukea ohjauksella läpi opintojen.

Vaikka työ muuttuu, osaaminen säilyy. Vahva osaamisidentiteetti luo opiskelijalle varmuutta siitä, että ammatin katoamisen ei tarvitse tarkoittaa työttömyyttä, vaan uusia mahdollisuuksia. Tärkeää on, ettei työn muutoksesta luoda nuorille uhkakuvaa, vaan tulevaisuus nähdään positiivisessa valossa. Tavoitteenamme on auttaa opiskelijaa tunnistamaan osaamisen henkilökohtaiset ulottuvuudet ja näkemään oma osaamisensa osana erilaisia opinto- ja urapolkuja.

Konkreettisia välineitä ohjauksen tueksi

Hankkeen kehitystyössä ovat mukana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Raahen koulutuskuntayhtymä Brahe, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Taustalla on tekijöiden pitkä yhteistyö ohjauksen kehittämishankkeiden parissa.

OSATA-hankkeen yksi konkreettinen tulos on osaamisidentiteettiä tukevien tehtävien ja harjoitusten kehittäminen ohjaustyötä tekeville. Vapaasti hyödynnettävät tehtävät on koottu Sampo-ohjaussivustolle: www.osata.fi/sampo. Ohjaussivuston harjoitukset ja tehtävät on luotu ammatillisten perustutkintojen Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnonosan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen (1 osp) toteutukseen, mutta niitä voi hyödyntää kaikessa ohjaustyössä koulutusasteesta ja -alasta riippumatta. Esimerkiksi lukion opinto-ohjaajat ovat löytäneet tehtävistä OPO2-kurssille sopivaa materiaalia. Tehtävät toimivat parhaiten ryhmässä tehtynä, sillä se mahdollistaa kokemusten jakamisen ja vertaisoppimisen. Osaa tehtävistä voi käyttää hyvin myös yksilöohjauksessa.

Sampo-ohjaussivuston tehtävien avulla opiskelija voi opetella tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, miettiä tulevaisuuden työelämätaitoja tai pohtia jatko-opiskelumahdollisuuksiaan. Yhdistävänä tekijänä tehtävissä on tulevaisuussuuntautuneen ajattelun tukeminen ja vaihtoehtojen avaaminen. Tehtäviä on pilotoitu vuonna 2018 ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa Lappian, Sedun ja Brahean oppilaitoksissa. Olemme tehneet pilotointeja matkailu- ajoneuvo- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden kanssa ja testanneet, miten harjoitukset toimivat erilaisten ja eri aloja opiskelevien opiskelijoiden kanssa. Tällä hetkellä mietimme hankkeessa eri tehtävien vaihtoehtoisia toteutustapoja kuten pelillistämistä.

Osaamismatkalla läpi opintojen!

Oleellista osaamisidentiteetin rakentumisen kannalta on, että opiskelija- ja urasuunnitteluvalmiuksiin kuuluvia taitoja opeteltaisiin läpi opintojen.  Yksittäisten tehtävien lisäksi olemme kehittäneet hankkeessa niiden tueksi Osaamismatka-ohjausmallin. Osaamismatka on valmiiksi paketoitu kuuden tapaamiskerran mittainen kokonaisuus, joka sopii Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnonosan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -osa-alueen (1 osp) toteutukseen. Osaamismatka on ryhmässä toteutettava prosessi, jonka aikana opiskelija työstää suhdettaan omaan alaansa ja ammattiin, sekä niiden kytkeytymistä omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Osaamismatkan työpajoissa opiskelijat pohtivat erilaisten harjoitteiden kautta omia lähtökohtiaan ammatilliseen opiskeluun, ensikokemuksiaan opiskeltavan alan työstä, opiskeluun vaikuttavia haasteita ja opintojen etenemistä edistäviä tekijöitä sekä omaa ammatillista tulevaisuuttaan.  Tehdyt harjoitukset opiskelija kokoaa omaan osaamissalkkuunsa. Osaamissalkku voi olla alasta riippuen esimerkiksi blogi tai sähköinen portfolio, kunhan se on opiskelijan hyödynnettävissä myös valmistumisen jälkeen. Tarkoituksena on, että tehtyjä harjoituksia voi myöhemmin hyödyntää CV:n kokoamisessa ja oman osaamisen markkinoinnissa työnantajalle. Lisäksi Osaamismatkan voi yhdistää henkilökohtaiseen kehittymisen suunnitelman (HOKS) päivittämiseen. Osaamismatka-ohjausmallia on testattu yhteistyöoppilaitoksissa, ja se on saanut hyvää palautetta.

Osaamismatka koostuu kuudesta tapaamiskerrasta, joiden teemat ovat:

  1. Omat lähtökohdat ammatilliseen koulutukseen
  2. Opiskelijana ammatillisessa koulutuksessa
  3. Kokemukset alan töistä
  4. Osaamisella työuralle
  5. Osaaminen näkyväksi
  6. Osaamissalkku

Kevään aikana julkaisemme Osaamismatka-ohjausmallin vapaaseen käyttöön. Parhaillaan hankkeessa järjestetään koulutuksia opettajille ja ohjaajille eri puolilla Suomea. Koulutuksissa perehdytään OSATA-hankkeen ohjausmalliin, osaamisidentiteetin käsitteeseen ja kokeillaan käytännössä Sampo-ohjaussivuston harjoituksia. Koulutukset ovat olleet tulleet nopeasti täyteen, joten tilausta tällaiselle ohjauspaketille siis selkeästi on.

Projektiasiantuntijat Anne Nieminen ja Sari Miettinen,

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

 

 

Koulutuspäätöksillä on pitkät jäljet

Kirjoitus on alunperin julkaistu Sitran blogissa.

Mitä tulevaisuusnäkökulmasta pitäisi pohtia, kun tehdään linjauksia elinikäisen oppimisen rahoittamisesta? Onko koulutuksen tehtävänä muokata yksilöstä monelle mutkalle taipuva sopeutuja, joka hyväksyy jatkuvassa epävarmuudessa elämisen ja riittämättömyyden tunteen, vai tuottaako koulutus kaikissa elämänvaiheissa sellaista pääomaa, joka vahvistaa osaamisidentiteettiä ja suuntautumista tulevaisuuteen?

Tulevaisuus rakentuu useiden erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa ja nykyhetken päätöksillä vaikutamme siihen sekä tietoisesti että tiedostamatta. Koulutuksen ja oppimisen pohdinta on pitkällä aikajänteellä merkityksellistä, koska koulutuksen vaikutukset ovat pitkäkestoisia niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Pitkä aikajänne tarkoittaa sitä, että isojakin muutoksia voi tapahtua ja niitä olisi järkevää ennakoida.

Tulevaisuutta koskeva päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti erilaisten kehityssuuntien arvioimiseen ja toivottavien asioiden edistämiseen. Tulevan kehityksen ennakoinnissa voi ensin miettiä, mitkä ovat koulutuksessa ja oppimisessa suhteellisen pysyviä asioita. Vakioimmeko esimerkiksi seuraavia uskomuksia: koulutukseen panostaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnan hyvinvointi riippuu ihmisen työn verottamisesta, ihmisen halu oppia ja kehittyä on pysyvää tai että inhimilliselle osaamiselle on käyttöä, vaikka keinoäly ja muut teknologiat kehittyvätkin.

Kun perususkomukset on vakioitu, seuraavana tehtävänä on arvioida niitä muutossuuntia, joita tällä hetkellä on näkyvissä ja pyrkiä löytämään kehitystä muokkaavia nousevia voimia. Koulutuksen muutosvoimia ovat esimerkiksi yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhteen kietoutuminen, työelämän ja työurien moninaistuminen ja sirpaloituminen, arvioinnin ja mittaamisen merkityksen kasvu, digitalisaatio sekä sosiaalisten ja alueellisten erojen kasvu. Rahoitusmallien kehitykseen vaikuttaa myös itse rahan tulevaisuus. Kasvaako vaihdantatalous myös koulutuspalveluissa? Entä miten työnantajat näkevät erilaiset mahdollisuudet luoda arvoa perinteisen rahatalouden ulkopuolella?

Muutosten mahdollisuuksien näkemisessä voi auttaa myös katsominen historiaan: millaista oli suhtautuminen elinikäiseen oppimiseen vaikka 50 vuotta sitten? Oliko niin, että kun koulutus oli kerran hankittu, niin sillä ja kokemuksella pärjättiin? Koulutuksen painotukset ja rahoitusmuodot ovat ainakin muuttuneet. Muutoksia nykyhetkeen verrattuna on myös suhteessa osaamisen kehittämiseen.

Ammatti-identiteetistä osaamisidentiteettiin?

Vallitsevan käsityksen mukaan toimintaympäristömme muuttuu niin nopeasti ja monella tavalla, että oppimisen, osaamisen ja koulutuksen on muututtava samaa tahtia tai jos mahdollista vielä nopeammin ja joustavammin. Joustavuusajattelun vaarana on, että kaikki vastuu jää yksilölle ja osaamisvaatimusten muutokset ulkoistetaan yksittäisten ihmisten riskiksi: yhdessä työpaikassa opittu erityisosaaminen on pystyttävä tunnistamaan, myymään ja räätälöimään seuraavan työnantajan tarpeisiin. Työnantajien tehtävä ei ole työllistäminen, vaan oman toiminnan optimointi. Millä koulutuksilla, osaamisilla ja edellytyksillä yksilö löytää osaamisilleen käyttökohteita muuttuvilla työmarkkinoilla?

Nykyuskomusten mukaan vain yhteen koulutukseen tai osaamiseen perustuvat pitkät työurat ovat entistä harvinaisempia. Kun työpaikan ja -alan vaihtaminen yleistyy ja työtehtävien sisällöt muuttuvat, tiettyyn tutkinto- tai ammattinimikkeeseen ei voi takertua.

Tulevaisuuden käyttövoimaa on osaaminen, eivät todistukset tai tutkintonimikkeet. Kun ammattien maailmasta siirrytään osaamisten maailmaan, tarvitaan kykyä omien osaamisten, valmiuksien ja osaamistarpeiden hahmottamiseen, siis oman osaamisidentiteetin tunnistamista ja kehittämistä. Osaamisidentiteetti on ammatti-identiteettiä laajempi käsitys osaamisista, ja se on potentiaalisesti uuden oppimiseen ja kasvuun kannustava tekijä muuttuvien työtehtävien ja osaamisvaatimusten värittämällä työuralla (ks. Vieno, Helander ja Saari).

Miltä maailma näyttää 50 vuoden kuluttua? Osa tähän mennessä tehdystä työstä on osoittautunut haitalliseksi: koko planeetan ilmaston muuttaminen on lähes koko ihmiskunnan 200-vuotisen, parempaa kohti pyrkimisen tulos.

Millainen työ, koulutus ja osaaminen on arvokasta tulevaisuudessa? Onko yksilön tarkoitus juosta etujoukoissa kuilun reunalle vai elää kokonaisvaltaista, merkityksellistä elämää omien ja yhteisten arvojen mukaisesti? Nykyiset uskomuksemme ja näkemyksemme toivottavista ja ei-toivottavista tulevaisuuksista vaikuttavat tehtäviin yhteiskunnallisiin päätöksiin ja siten muokkaavat tulevaa – parhaassa tapauksessa toivomaamme suuntaan.

Lisätietoja

KIRJOITTAJAT
Leena Jokinen
Koulutuspäällikkö , Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Johanna Ollila
Projektipäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Sari Miettinen
Projektiasiantuntija,Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Marko Ahvenainen
Tutkimuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

 

Miten ohjaan tulevaisuuden työelämään?

Työelämä muuttuu ja ammatillinen koulutus sen mukana. Opetus- ja ohjaushenkilöstöltä tämä edellyttää valmiuksia ohjata ja valmentaa opiskelijoita kohti työelämä ja tulevaisuutta, jossa ratkaisevaa ei ole ammatti vaan osaaminen.

OSATA -Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeen järjestämät, maksuttomat ohjaajakoulutukset tarjoavat käytännön työkaluja ura- ja opinto-ohjaukseen sekä osaamisidentiteetin rakentamiseen osana opiskelua. OSATA -ohjaajakoulutus soveltuu yläkoulun ja ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä muille ohjaustyötä tekeville ammattilaisille.

Hankkeessa kehitetyt ja testatut työkalut ja harjoitukset sopivat suoraan Opiskelu ja urasuunnitteluvalmiudet (1 osp) -osa-alueen toteuttamiseksi, sekä hyödynnettäväksi opinto- ja uraohjauksessa peruskoulussa ja toisella asteella

Ohjaajakoulutus koostuu ennakkomateriaalista (verkossa) sekä yhdestä lähipäivästä.  

Ennakkomateriaalissa perehdytään tulevaisuuden työelämässä tarvittavaan osaamiseen, uudistuvan ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin, sekä osaamisidentiteetin käsitteeseen ja osaamisidentiteettiajatteluun osana opetusta ja ohjausta.

Lähipäivässä perehdytään Osata-hankkeen kehittämään Osaamismatka-konseptiin sekä Sampo-ohjaussivuston työkaluihin käytännössä. Näin osallistujat saavat kokemusta harjoitusten toteuttamisesta ja niiden soveltamismahdollisuuksista erilaisille opiskelijaryhmille. Lähipäivän kesto on klo 9-15.

OSATA-ohjaajakoulutukset toteutetaan samansisältöisinä seuraavilla paikkakunnilla:

21.2.2019 Jyväskylä, Jyväskylän kristillinen opisto (viim ilm. päivä 14.2.)
28.2.2019 Oulu, Oulun AMK, Business Kitchenin tilat (viim. ilm. päivä 21.2.)
7.3.2019 Turku, Turun AMK (viim. ilm. päivä 28.2.)
8.3.2019 Helsinki, Haaga-Helia Pasila (viim. ilm. päivä 1.3.)
21.3.2019 Kuopio, Kuopion Palvelualan oppilaitos (viim. ilm. päivä 14.3.)
5.4.2019 Rovaniemi, SantaSport (viim. ilm. päivä 29.3.)

Kunkin paikkakunnan koulutukseen otetaan 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen:  https://link.webropolsurveys.com/S/291C2247676EE309

Jos haluamasi koulutus on täynnä, voi ilmoittautua varasijalle: marjo.liukkonen ät oamk.fi

Haluatko koulutuksen omaan oppilaitokseesi? Kerää kokoon oma ryhmä (min. 10 henkilöä) ja pyydä meitä pitämään teille oma koulutuspäivä!

Huom! Suuren suosion vuoksi emme pysty enää ottamaan vastaan lisäkoulutuspyyntöjä!

Haluatko lisätietoja mahdollisista tulevista koulutuksista? Laita viestiä anne.nieminen ät utu.fi, niin lisäämme sinut postituslistallemme.

Yhteydenotot: anne.nieminen ät utu.fi.

Lataa ohjaajakoulutusten mainos tästä.

 

 

 

Osaamismatkalta oman osaamisen markkinointiin

Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on haastavaa ja usein myös hankalaa. Varsinkin peruskoulusta tulleelle nuorelle, joka on aloittamassa ammatillisia opintoja voi olla haastavaa hahmottaa omia taitoja, kykyjä ja persoonallisuuden piirteitään. Miten nuori osaisi parhaiten sanoittaa mitä on tehnyt harrastuksissa, vapaa-aikana, kesätöissä tai tet-jaksolla? Miten sanoittaa toiselle ihmiselle se, millainen ihminen hän on tai millaisessa työkulttuurissa hän haluaisi työskennellä? Miten nuori osaisi kuvata tulevaisuutensa niin hyvin, että kaikki ymmärtäisivät, kun ei vielä itsekään tiedä mihin on matkalla?

Osaaminen on tärkeää pääomaa. Jokaisella meistä on oma ainutlaatuinen osaamisprofiilimme. Osaaminen voi koostua tiedosta, taidosta, kokemuksesta ja verkostoista. Tietoa karttuu opinnoissa, taitoa käytännön tekemisessä, harjoittelemalla ja opettelemalla. Kokemusta kartuttaa työkokemuksen lisäksi myös elämänkokemus ja harrastustoiminta. Verkostot taas tuottavat osaamiseen lisää ajankohtaista tietoa, asioiden seuraamista sekä uusien näkemysten omaksumista. Mutta miten sanoittaa tämä kaikki osaaminen ja vielä tuoda se esille tulevalle työnantajalle?

Oman osaamisen sanoittamiseksi Osata-projekti on kehittänyt prosessin nimeltä Osaamismatka, jonka aikana opiskelijat kehittävät oman persoonansa näköisen ja itselle sopivan tavan tehdä näkyväksi omaa osaamistaan. Puhutaan osaamissalkusta, jota voidaan kuljettaa mukana ja näyttää tulevalle työnantajalle. Osaamissalkkua voidaan päivittää koko ajan ja tarpeen mukaan. Se on koulutuksen ja työelämän mittainen salkku. Osaamismatkan aikana opiskelijat pohtivat lähtökohtiaan, omaa osaamistaan ja muuta ammatillista kasvuaan sekä osaamismatkan aikana tapahtuvaa osaamisen kehittymistä niin opinnoissa, työpaikalla tapahtuvana oppimisena kuin vapaa-ajalla ja muussa elämässä. He tuottavat osaamissalkkuun materiaalia omalla tavallaan esimerkiksi kirjoittaen, kuvittaen, piirtäen tai videoilla.

Se, miten sanoittaa oma osaaminen on yhtä tärkeää kuin itse osaamisen tunnistaminen.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun aikuiskoulutuksessa työnhakuvalmennusta on toteutettu muun muassa TE-toimiston ostopalveluna jo monen vuosikymmenen ajan. Työnhaun asiakirjojen laatiminen ja oman osaamisen markkinointi on kuulunut oleellisesti eri koulutuksiin. Reformin myötä työnhakuun tulee kiinnittää huomiota entistä enemmän kaikissa koulutuksissa. Tämä haastaa myös Sedua pohtimaan, miten opettaa ja ohjata nuoret markkinoinaan omaa osaamistaan.

” Nykypäivän työmarkkinoilla yleistyvät erilaiset rohkeat tavat tuoda esille oma osaaminen. Rohkein muoto niin nykypäivänä kuin tulevaisuudessakin on video-CV. Videot ovat nuorille tyypillinen itseilmaisun väline ja miksei jatkossa myös työnhaussakin. Jo lyhyelläkin videolla työnhakija voi tehokkaasti kertoa omista tavoitteistaan, persoonastaan, vahvuuksistaan ja osaamisestaan”, sanoo Sedun Uraohjaaja Aki-Pekka Koivusalo. Nykyaikana videon tekeminen on käytännössä mahdollista lähes jokaiselle. Tämä vaatii kuitenkin nuorelta rohkeaa asennetta olla oman osaamisensa puolesta puhujana.

Toinen rohkea tapa nostaa esille omaa osaamista on itsensä brändääminen, jossa työnhakija pyrkii rakentamaan omasta osaamisestaan brändiä, tunnettua tuotetta. Brändäys on onnistuessaan mahtava ja työnantajaa kiinnostava juttu, mutta vaatii tekijältään omistautumistaan.

Oma osaaminen voidaan tuoda esille myös tekemällä nettiprofiili. TE-hallinnossa on jo työttömälle työnhakijalle CV-netti, joka on julkinen kanava. Monelle työnhakijalle jo tämänkin tekeminen on vaikeaa. Osaamismatka auttaa ja antaa eväitä myös nettiprofiilin tekemiseen.

Oman osaamisen esille tuomisen kevein muoto on sähköinen kirjoitettu CV, perinteinen A4-konsepti. Se on tekijälleen edullinen, mutta omalla tavallaan myös haastava. Siinä oma osaaminen joudutaan tiivistämään hyvin suppeaksi.

On käytetty menetelmä mikä tahansa, sen sanoma työnantajalle tulee olla: Täällä on osaaja ja olen käytettävissä! Osaamismatkalla haetaan vastauksia siihen, mikä on kullekin opiskelijalle sopiva tapa sanoittaa ja markkinoida omaa osaamistaan.

 

Kati Yli-Lahti

Kirjoittaja on Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun pedagoginen kehittämissuunnittelija

 

 

 

Opiskelu- ja uraohjaussivusto Sampo kehittää tulevaisuuden työelämätaitoja!

Kevään ja kesän ajan olemme kehittäneet Sampo-ohjaussivustoa, ja nyt sivusto on julkaistu! Käy tutustumassa osoitteessa: https://osata.fi/sampo/

Sampo-ohjaussivustolle on kerätty eri hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä sekä erilaisia työkaluja opiskelijoiden ohjaamiseen. Sivu on tarkoitettu opettajille, ohjaajille ja muille ohjaustyötä tekeville.

Sivuston harjoitukset sopivat esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon yhteisen tutkinnon osan Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen Opiskelu- ja Uravalmiudet osa-alueen toteuttamiseen. Materiaali tukee myös HOKSin jatkuvaa päivittämistä ja opiskelijalle laadittavan urasuunnitelman tekemistä. Opiskelijat pohtivat tehtävien avulla omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan, omaa koulutuksen muodostustaan ja tulevaa työuraansa ja kouluttautumista.  Osa tehtävistä on ryhmätehtäviä, osa itsenäisesti toteutettavia.

Ohjaussivu on nyt kokeilukäytössä ja sitä kehitetään edelleen. Toivomme sivustosta käyttökokemusta ja palautetta, jotta voimme kehittää sivua entistä toimivammaksi. Lisäksi järjestämme ensi lukuvuonna alueellisia koulutuspäiviä, jossa esitellään sekä Osaamismatka-ohjausmallia että Sampo-sivustoa. Tiedotamme asiasta lisää myöhemmin –kannattaa siis seurata Osata-hankkeen -internetsivua, sekä Facebook- ja Twitter-tilejä.

Tutustu Osata-hankkeeseen osoitteessa osata.fi

Osata-Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Osata_hanke

Lisätietoja:

Anne Nieminen
projektiasiantuntija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
anne.nieminen ät utu.fi